Pyhä Eustachius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhä Eustachius

Pyhä Eustachius on roomalais-katolisen kirkon pyhimys, marttyyri, joka kuoli 118. Hänet kuitenkin siirrettiin pois roomalais-katolisen kirkon pyhimyskalenterista, koska häneen liittyvä tarina oli niin uskomaton. Näin ollen häneen viitataan enä Pyhänä Eustachiuksena ja kumppaneina. Pyhä Eustachius on metsästäjien ja palomiesten sekä niiden, jotka ovat joutuneet kokemaan osakseen röyhkeyttä, suojelupyhimys. Pyhän Eustachiuksen päivä on 20. syyskuuta. Eustachius on myös yksi roomalais-katolisesta neljästätoista pyhästä auttajasta, jotka suojelevat tauteja tai välitöntä pahaa vastaan. Eustachius suojelee perheriitoja, eripuraa, vastaan.

Pyhä Eustachius oli roomalainen keisari Trajanuksen kenraali Placidus, joka metsästysretkellä Rooman lähellä Tivolissa sai herätyksen ja kääntyi kristinuskoon. Otettuaan kasteen hän ryhtyi nimeltään Eustachiukseksi eli Hyväksi onneksi tai Hedelmälliseksi. Hän koki elämässään monia Jobin kaltaisia koettelemuksia: hän menetti varallisuutensa, hänen palvelijansa kuolivat ruttoon, merimatkalla laivan kapteeni kidnappasi hänen puolisonsa, jokea ylitettäessä hänen kaksi poikaansa veivät susi ja leijona. Säilytettyään uskonsa hän sai hajallaan olevan perheensä uudelleen yhdistetyksi. Kieltäydyttyään pakanallisesta uhrauksesta keisari Hadrianukselle hänet, hänen puolisonsa ja poikansa tuomittiin kuolemaan paahtumalla pronssisen härän sisällä.

Pyhän Eustachiuksen legenda sisältyy Jacobus de Voraginen noin 1260 ilmestyneeseen Kultaiseen legendaan. Joitain Eustahciuksen legendaan liittyviä osia on tunnistettu liittyneen myös Pyhän Hubertuksen tarinaan. Näin ollen esimerkiksi Hollolan keskiaikaisen kivikirkon asehuoneen ja kirkkosalin välisessä suuressa puuovessa olevista raudasta taotusta metsästystä kuvaavasta teoksesta ei voida varmasti sanoa, viittaako se Eustachiukseen tai Hubertukseen.