Puukenkäpuu
| Puukenkäpuu | |
|---|---|
| L’Albero degli zoccoli | |
 |
|
| Ohjaaja | Ermanno Olmi |
| Käsikirjoittaja | Ermanno Olmi |
| Tuottaja | Giulio Mandelli |
| Säveltäjä | |
| Kuvaaja | Ermanno Olmi |
| Leikkaaja | Ermanno Olmi |
| Tuotantosuunnittelija | Enrico Tovaglieri |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö | |
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta | 1978, Suomessa 1979 |
| Kesto | 187 min |
| Alkuperäiskieli | lombardi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Puukenkäpuu on Ermanno Olmin käsikirjoittama ja ohjaama italialainen elokuva vuodelta 1978. Se kertoo elämästä Italian maaseudulla 1900-luvun alussa. Elokuva voitti Kultaisen palmun Cannesin elokuvajuhlilla.[1] Elokuva eroaa Roberto Rossellinin ja Luchino Viscontin tyylistä ja muistuttaa Georges Rouquieria siinä, että elokuvassa ei itse asiassa tapahdu juuri mitään. Siinä seurataan viiden perheen elämää vuodenaikojen vaihtuessa. Huippukohtia ovat kun vauva syntyy, sika teurastetaan ja maasta löytyy kultakolikko. Mielipiteitä jakanut kohtaus on lehmän paraneminen: naisen lehmä on sairas, hän rukoilee ja lehmä paranee ihmeen avulla. Ohjaaja on siinä korostanut katolisen uskon merkitystä maalaisten elämässä.[2]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puukenkäpuu sai Suomessa ensi-iltansa 1979, jolloin se keräsi suomalaisilta elokuvakriitikoilta toiseksi eniten ääniä elokuvakerholehti Projektion järjestämässä äänestyksessä vuoden parhaista ensi-iltaelokuvista. Eniten ääniä sai Woody Allenin Manhattan.[3] Iltalehden Heikki Eteläpään mukaan Olmin hellyydellä ja rakkaudella ohjaama Puukenkäpuu on suurimpia eeppisiä teoksia koko 1970-luvun elokuvassa. ”Rikkumattomalla harmonialla, hätäilemättömällä ohjausotteella ja vangitsevalla kuvalyriikalla Olmi tarkastelee suurperhe-elämää, meikäläisestä näkökulmasta pelottavasti feodaaliaikoja muistuttavaa, pohjoisitalialaisessa Lombardiassa 19. vuosisadan lopulla.”[4]
Yhdysvaltalainen National Board of Review of Motion Pictures nosti elokuvan vuoden 1979 viiden parhaan vieraskielisen ensi-illan joukkoon[5]. Vuonna 2004 The New York Timesin kriitikot valitsivat Puukenkäpuun yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ L’Albero degli zoccoli Festival de Cannes. Arkistoitu 29.9.2012. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
- ↑ L'albero Degli Zoccoli - Film (Movie) Plot and Review Film Reference. (englanniksi)
- ↑ Vuoden 1979 parhaiden kriitikkoäänestys, Projektio 1/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, s. 27.
- ↑ Eteläpää, Heikki: Valkokankaan värikäs kirjo. Iltalehti, 25.4.1981, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ 1979 Award Winners nationalboardofreview.org. Viitattu 26.11.2025.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 13.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bradshaw, Peter: The Tree of Wooden Clogs review – Olmi's neorealist masterpiece The Guardian. 7.7.2017. (englanniksi)