Purpuritanssi
Purpuri on monivuoroinen tanssisikermä, eräs komeimmista ja näyttävimmistä suomalaisen kansanomaisen tanssiperinteen edustajista. Tämä pitkä, moniosainen ja monivuoroinen tanssi on alun perin muodostunut useista itsenäisistä tansseista, jotka ovat sitten liittyneet yhä kiinteämmiksi kokonaisuudeksi muodostaen lopulta yhtenäisen tanssin, jonka vuoroiksi nämä tanssit on käsitetty.[1] Purpuria on tanssittu lähinnä Länsi-Suomessa ja pohjalaismaakunnissa. Viimeksi elävänä perinteenä vielä niinkin myöhään kuin 1950-luvulla. Purpuri oli suosittu tanssi häissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Purpuri alkaa yleensä sisääntulomarssilla eli alkumarssilla, johon osallistuivat kaikki tanssin halukkaat. Alkumarssin lisäksi purpurissa saattoi olla 10–12 vuoroa. Muun muassa valssi, polkka, masurkka, sottiisi, erilaisia katrilleita, muun muassa ryssänkatrilli on tunnettu vuoron nimi. Myös Itä-Suomessa purpuria on jonkin verran tanssittu, mutta siellä vuoroja oli huomattavasti vähemmän kuin Länsi-Suomessa eli yleensä alle viisi. Tunnettuja purpureita on monia, mutta yleensä vuoroista on ainakin osa vuosien kuluessa unohdettu.
Purpurin historiallista taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sana purpuri tulee ranskankielisestä sanasta potpourri, joka tarkoittaa sekaliharuokaa. Tämä sana kuvastaa tanssia hyvin, sillä siinä on useita tanssilajeja, kuten ruoassa useita lihalajeja. Ranskan hovitansseissa oli jo keskiajalla tapana yhdistää eri tansseja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, ja tavaksi muodostui tanssia tiettyjä tansseja peräkkäin. 1700-luvun alussa yleistyivät kontratanssit, ja näitä tansseja alettiin tanssia peräkkäin. Ensin kahden tanssin yhdistelminä, sitten yhä useampien. Ranskalaisen tanssintutkijan Jean-Michel Guilcherin mukaan 1700-luvun loppupuolella vakiintui yhdeksän tanssin ketju: aluksi tanssittiin useiden tanssien ketjuja, joita kutsuttiin nimellä potpourri. Myöhemmin sävellettiin ja suunniteltiin suoraan tällaisia yhdeksän tanssin sarjoja, joita kutsuttiin potpourreiksi. Tämä nimitys jäi pois 1700-luvun lopulla, ja tansseja alettiin kutsua katrilleiksi.[2] Suomessa tanssituista potpureista on hyvin vähän tietoa, joitakin merkintöjä löytyy Z. Topeliuksen päiväkirjoista. On todennäköistä, että purpurit ovat tulleet Suomeen Venäjän kautta. Suomen sodan jälkeen, jota ennen Suomi oli osa Ruotsia, Suomi liitettiin suurruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Tuolloin Suomeen tuli paljon venäläistä sotaväkeä ja upseerit osallistuivat ahkerasti myös seuraelämään Suomen säätyläisten kanssa. Näiden välityksellä on Suomeen, sekä tanssiin, että muuhun kulttuuriin tässä vaiheessa tullut paljonkin venäläisiä vaikutteita.[1]
Kansanomainen purpuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varmoja tietoja siitä, milloin purpuri on tullut Suomessa kansanomaiseen käyttöön ei ole. Arvellaan kuitenkin, että se olisi tapahtunut 1850- ja 1860-luvuilla. Suomessa purpuri pelkästään länsisuomalainen tanssi, ja voidaan erottaa melko selkeästi kolme levinneisyysaluetta.
- Ruotsinkielinen Länsi-Uusimaa ja Varsinais-Suomi sekä läheiset suomalaispitäjät
- Satakunta ja Häme
- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, sekä suomen- että ruotsinkielinen. Idässä alue ulottuu Pohjois-Savoon ja pohjoisessa Tornionjokilaaksoon, josta on ainoana alueena tietoja purpurista myös Ruotsin puolelta Ylitornion Juoksengista.
Esimerkiksi Paraisten purpuria tanssittiin ainakin 1870-luvulla, mahdollisesti jo 1850 alkaen. Vielä 1930 sitä tanssittiin Paraisten maaseudulla suurissa häissä ja juhlissa.[3][4][5]
Täydellisiä selosteita purpureista on olemassa kymmenkunta ruotsalaista ja samoin kymmenkunta suomalaista. Purpuri oli ennen kaikkea häätanssi, ja on säilyttänyt asemansa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla varsin pitkään. Hääpurpuriin saattoi osallistua satakin paria, ja tanssi saattoi kestää tunteja, jopa päiviä. Välillä syötiin, juotiin ja seurusteltiin.[3]
Purpurin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purpurit ovat kaikki erilaisia, jokaisella paikkakunnalla oli oma, toisista hieman poikkeava tapansa tanssia purpuria. Vuorojen määrä vaihtelee, erilaisia vuoroja on enimmillään 10, mutta lukuisten toistojen ansiosta tanssittavien vuorojen määrä voi kasvaa hyvinkin suureksi. Vaikka eri alueiden purpurit vaikuttavat hyvin erilaisilta, voidaan perusrakenteessa nähdä yhtäläisyyksiä. Purpureissa voidaan erottaa neljänlaisia vuoroja ja osia:[1]
- Marssi / poloneesi / piiri. Nämä osat esiintyvät pääasiassa alussa ja lopussa. Kuviointi vaihtelee.
- Figuré / ottommi / katrilli. Tämä osa esiintyy useimmiten tanssin keskiosassa.
- Välivuorot: ulosajo / ristaus / hoppatahti / pujetus / läpimenevä jne.
- Paritanssit: valssi, polkka. Näitä tanssitaan yleensä keskellä, joskus myös lopuksi ja niitä on hyvin erityyppisiä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Bergholm, Kari: Suomalainen Purpuri. 1999. Suomalaisen kansantanssin ystävät.
- ↑ Guilcher, Jean-Michel 2003. La contredanse: un tournant dans l'histoire française de la danse. [1. painos 1969.] Paris: Centre national de la danse, 155.
- ↑ a b Bergholm, Kari: Suomalainen Purpuri. 1999. s. 44–46. Suomalaisen kansantanssin ystävät.
- ↑ Heikel, Yngvar 525 s.11, 526 s .106
- ↑ Juoksengi historia 2015. http://polcirkelbyn.se/sv/juoksengi/information/historia/25-juoksengi-historik