Purjemerimonni
| Purjemerimonni | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Merimonnit Ariidae |
| Suku: | Bagre |
| Laji: | marinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bagre marinus |
|
| Katso myös | |
Purjemerimonni (Bagre marinus) on noin 60 senttimetrin pituinen kala, jolla on leuassaan ja suupielissään lyhyt ja pitkä viiksipari. Selkäevä on korkea ja ensimmäinen eväruoto on pidentynyt rihmaksi. Rintaevien ensimmäinen ruoto taas on pitkä piikki, jossa on myrkkyä.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purjemerimonnien esiintymisalue kattaa Pohjois- ja Keski-Amerikan Atlantin puoleisen rannikon Cape Codista Panamaan. Niitä tavataan myös Meksikonlahdessa, ja joskus myös jokisuiden murtovedessä.[2]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purjemerimonnin ruokavalioon kuuluvat pienet pohjassa elävät kalat ja äyriäiset, joita se löytää viiksiensä avulla.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purjemerimonnit kutevat kesällä. Munia on 10–30 ja koiras ottaa ne hedelmöityksen jälkeen suuhunsa turvaan. Kuoriuduttuaan poikaset hakevat vielä usean viikon ajan turvaa isänsä suusta. Haudonnan aikana koiras ei syö mitään.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chao, L., Vega-Cendejas, M., Tolan, J., Jelks, H. & Espinosa-Perez, H.: Bagre marinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Bagre marinus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Gafftopsail Catfish (Bagre marinus) Texas Parks and Wildlife Department