Puolukkapiiloyökkönen
| Puolukkapiiloyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Conistra |
| Laji: | vaccinii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Conistra vaccinii |
|
| Katso myös | |
Puolukkapiiloyökkönen (Conistra vaccinii) on keskikokoinen yökköslaji. Aikuistalvehtijana se kuuluu toisaalta syksyn viimeisiin ja toisaalta kevään ensimmäisiin perhosiin.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisväritykseltään puolukkapiiloyökkönen on tavallisimmin ruosteenruskea, mutta lajin sisällä on huomattavan suurta muuntelua ja joskus tavataan myös harmaita tai kellertäviä yksilöitä. Etusiiven keskiosassa on yleensä selvästi erottuva tumma täplä, joka muodostuu munuaistäplän takaosasta. Etusiiven kärkiosassa saattaa erottua rivi tummia täpliä. Muuten etusiipien kuviointi on melko huomaamatonta ja joskus sitä voi olla vaikea huomata lainkaan. Takasiivet ovat etusiipiä selvästi vaaleammat, harmaanruskeat. Siipiväli 30–35 mm.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan koko Euroopassa. Lisäksi se elää Pohjois-Afrikassa ja idässä levinneisyys ulottuu Altaivuoristoon saakka.[1] Suomessa puolukkapiiloyökkönen on erittäin yleinen ja runsaslukuinen ainakin Oulun korkeudelle saakka. Se talvehtii aikuisena ja kuuluu samalla sekä syksyllä viimeisten joukossa, että keväällä ensimmäisinä lentäviin perhosiin. Lauhat jaksot saattavat herättää talvehtivat perhoset esille keskellä talveakin. Lentoaika Suomessa on syyskuun alusta pakkasiin ja keväällä huhtikuusta kesäkuun alkuun.[5][6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolukkapiiloyökkönen elää etenkin sekametsissä sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Laji on yöaktiivinen mutta keväällä ja syksyllä aikuisia perhosia on helppo löytää lepäämässä seinillä, varsinkin ulkovalojen lähistöllä. Makealla nesteellä kostutetulle syötille perhosia voi illalla lentää joukoittain. Aikuinen perhonen talvehtii.[6]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka kelpuuttaa laajan joukon ravintokasveja.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fagene/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/vaccinii.html
- ↑ http://perhoset.1g.fi/A/A17/161/A17_187/vaccinii.htm
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2258
- ↑ http://www.leps.it/indexjs.htm?SpeciesPages/ConiVacci.htm
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Conistra/vaccinii/Conistra%20vaccinii.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977. ISBN 951-1-04296-3 s. 193–194
- ↑ http://www.nic.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/noctuoidea/noctuidae/xyleninae/conistra/index.html