Punainen vaara (vuoden 1984 elokuva)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punainen vaara
Red Dawn
Ohjaaja John Milius
Käsikirjoittaja Kevin Reynolds
Tuottaja Sidney Beckerman
Buzz Feitshans
Barry Beckerman
Säveltäjä Basil Poledouris
Leikkaaja Thom Noble
Pääosat Patrick Swayze
C. Thomas Howell
Lea Thompson
Ben Johnson
Harry Dean Stanton
Ron O'Neal
William Smith
Powers Boothe
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö United Artists
Ensi-ilta 10. elokuuta 1984
Kesto 114 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 4,2 miljoonaa dollaria
Tuotto 38,4 miljoonaa dollaria
Aiheesta muualla
IMDb

Punainen vaara (engl. Red Dawn) on yhdysvaltalainen fiktiivinen sotaelokuva. Elokuvan ensi-ilta oli 10. elokuuta 1984. Elokuvan on ohjannut John Milius. Pääosissa näyttelevät Patrick Swayze, C. Thomas Howell, Lea ThompsonCharlie Sheen ja Jennifer Grey. Elokuvan budjetti oli arviolta 4,2 miljoonaa dollaria.[1]

Elokuvassa Neuvostoliitto, Kuuba ja Nicaragua hyökkäävät sotilaallisesti Yhdysvaltoihin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Coloradossa sijaitsevaan (todellisuudessa 1970-luvulla autioituneeseen) Calumetin pikkukaupunkiin. Päähenkilöitä ovat coloradolaisen lukion opiskelijat, jotka pakenevat valloittajia läheisille vuorille ja aloittavat sissisodan valloittajia vastaan.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan alun teksti kertoo sen tapahtumien taustatarinasta: Yhdysvallat on vaiheittain joutunut eristäytyneeksi, kun lukuisat Euroopan maat Iso-Britanniaa lukuun ottamatta ovat irtautuneet sotilasliitto Natosta. Samaan aikaan Neuvostoliitto ja Varsovan liiton maat ovat voimakkaasti laajentaneet vaikutusvaltaansa. Neuvostoliitossa on saatu heikoin viljasato 55 vuoteen. Puolassa pidetään työ- ja ruokamellakoita. Vihreä puolue on noussut valtaan Länsi-Saksan parlamentissa. El Salvador ja Honduras ovat siirtyneet Neuvostoliiton puolelle ja Meksikossa on tapahtunut vallankaappaus.

Eräänä syyskuisena päivänä pienessä Calumetin kylässä Coloradossa lukion pihalle laskeutuu Neuvostoliiton laskuvarjojoukkoja. Oppilaat ja opettaja menevät ikkunan luo tarkastelemaan, mitä pihalla oikein tapahtuu. Opettaja menee ulos yrittäen keskustella sotilaiden kanssa, mutta tulee ammutuksi. Oppilaat säikähtävät tulitusta ja pakenevat koulusta. Calumetin keskustassa Kuuban ja Neuvostoliiton joukot ottavat kaupungin haltuunsa. Kuubalainen eversti Bella määrää KGB:n joukot hankkimaan paikallisesta urheilu- ja metsästysliikkeestä tiedot kaikista ampuma-aseita ostaneista henkilöistä.

Veljekset Jed ja Matt Eckert pakenevat ystävien kanssa syrjäseudulle vuoristoon. Matkalla vuoristoon he kohtaavat maantiellä neuvostoliittolaisten pysäytyspaikan, jota välttääkseen he ajavat karkuun. He pelastuvat yhdysvaltalaisen UH-1 -helikopterin ansiosta, joka ilmaantuu paikalle tulittaen vihollista. Viikkoja myöhemmin Eckertin veljekset haluavat tietää, missä heidän isänsä on. He saavat tietää, että hänet on lähetetty aidatulle uudelleenkoulutusleirille. Yöllä veljekset menevät paikalle ja löytävät isänsä, joka on aidatun alueen sisällä. Isä kehoittaa poikiaan kostamaan hänen kuolemansa.

Nuoret saavat myöhemmin kuulla Masoneilta, että he ovat kaukana rintamalinjan takana miehitetyssä Amerikassa. Robertin isä oli teloitettu, koska hänen kaupastaan puuttui tavaroita. Masonit lähettävät kaksi lastenlastaan, Tonin ja Erican, veljesten matkaan. Nuoret päättävät aloittaa aseellisen vastarinnan miehittäjiä vastaan. He ottavat ryhmälle nimekseen "Wolverines" (suom. Ahmat). Miehittäjät toteuttavat massateloituksia kostoksi nuorten käynnistämälle vastarintaliikkeelle. Jedin, Mattin ja Aardvarkin isä teloitetaan. Darylin isä, kaupunginjohtaja Bates, ryhtyy tekemään yhteistyötä miehittäjien kanssa ja yrittää miellyttää niitä.

Nuoriso löytää pudonneen yhdysvaltalaisen lentäjän, everstiluutnantti Andrew ”Andy” Tannerin, joka kertoo sodan tilanteesta. Lukuisat amerikkalaiset kaupungit oltiin tuhottu ydinaseilla, mukaan lukien pääkaupunki Washington (DC). Hyökkäykset oltiin tehty Alaskasta ja Meksikosta käsin. Merkittävä osa Yhdysvaltain maata oli valloitettu, mutta hyökkääjät oli saatu pysäytettyä Kalliovuorille ja Mississippijoelle. Yhdysvalloilla on liittolaisinaan Kiina, jonka väestöstä on kuollut satoja miljoonia Neuvostoliiton iskuissa, ja Iso-Britannia, jonka Tanner ei usko kestävän kauaakaan. Ydinlaskeumien pelossa osapuolet eivät uskalla käyttää enää ydinaseita.

Tanner auttaa nuoria toteuttamaan iskuja miehittäjiä vastaan. KGB pakottaa Darylin nielemään jäljitinlaitteen, jonka avulla joukot pystyivät jäljittämään vastarintaliikkeen sijainnin. Nuoret selvittävät pian signaalin lähteen, joka johtaa Daryliin. Hän tunnustaa tekonsa ja pyytää armoa, mutta Robert teloittaa hänet, kuten myös neuvostoliittolaisen sotavangin.

Jäljelle jääneet Ahmat joutuvat yllätetyiksi ja Mi-24 tulittaa heitä, minkä takia Robert ja Toni kuolevat. Eckertin veljekset hyökkäävät Calumetin kaupungin keskustaan. Hyökkäyksessä veljekset haavoittuvat vakavasti. Eversti Bella kohtaa haavoittuneet veljekset, muttei kykene ampumaan heitä. Veljekset pääsevät puistoon, jossa he olivat leikkineet lapsena, mutta he kuolevat saamiinsa vammoihin. Danny ja Erica selviävät hengissä taisteluista ja sodasta.

Elokuvan lopussa kuvataan patsasta, joka on pystytetty vastarintaliikkeen tekojen kunniaksi. Kiveen on kirjoitettu: "Kolmannen maailmansodan alkuvaiheissa, sissit - pääasiassa lapsia - kirjoittivat menettämiensä nimet tähän kiveen. He taistelivat täällä yksin ja antoivat henkensä, jotta 'tämä kansakunta ei tuhoutuisi maan päältä'".

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Patrick Swayze  … Jed Eckert 
 C. Thomas Howell  … Robert Morris 
 Lea Thompson  … Erica Mason 
 Charlie Sheen  … Matt Eckert 
 Darren Dalton  … Daryl Bates 
 Jennifer Grey  … Toni Mason 
 Brad Savage  … Danny Bates 
 Doug Toby  … Arturo "Aardvark" Mondragon 
 Powers Boothe  … everstiluutnantti Andrew ”Andy” Tanner 
 Ben Johnson  … Jack Mason 
 Harry Dean Stanton  … Tom Eckert 
 Ron O'Neal  … eversti Ernesto Bella 
 William Smith  … eversti Strelnikov 
 Vladek Sheybal  … kenraali Bratchenko 
 Frank McRae  … Mr. Teasdale 
 Roy Jenson  … Samuel Morris 
 Pepe Serna  … Mr. Mondragón 
 Lane Smith  … kaupunginjohtaja Bates 
 Judd Omen  … nicaragualainen kapteeni 
 Radames Pera  … kersantti Stepan Gorsky 

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen vaara oli 20. eniten myynyt elokuva vuonna 1984. Elokuva tuli teattereihin 10. elokuuta 1984. Elokuvaa näytettiin yhteensä 1822 elokuvateatterissa. Lipputuloja elokuva sai ensimmäisen viikonlopun aikana 8 230 381 dollaria. Kokonaisuudessaan lipputuloja elokuva sai 38 376 497 dollaria.[2]

Elokuvan julkaisuaikaan Punaista vaaraa pidettiin väkivaltaisimpana elokuvana Guinnessin ennätyskirjan ja väkivaltaviihdettä vastustavan järjestön mukaan; 134 väkivaltatekoa tunnissa tai 2,23 minuutissa.[3]

Ampuma-aseiden omistusoikeutta puolustava Gun Owners of America -järjestö ilmoitti kunnioittavansa ohjaaja John Miliusin työtä, koska "elokuva dramaattisesti osoittaa perustuslain toisen lisäyksen tärkeyden tässä ajassa".[4]

Rotten Tomatoes -elokuvasivustolla Punainen vaara on saanut 46 % arvosanan perustuen 24 kriitikon näkemykseen.[5]

Myöhempi vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

National Review Online sijoitti Punainen vaara -elokuvan 15. sijalle luettelossa parhaimmista konservatiivisista elokuvista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Punainen vaara IMDb. Viitattu 3.10.2018.
  2. Red Dawn (1984) Box Office Mojo. Viitattu 3.10.2018.
  3. 'RED DAWN' CONDEMNED AS RIFE WITH VIOLENCE The New York Times. 4.9.1984.
  4. London, Michael: OFF-CAMERA HOLLYWOOD HIGHLIGHTS. (s. 1) Los Angeles Times, 2.1.1985.
  5. Red Dawn Rotten Tomatoes. Viitattu 3.10.2018.
  6. 15: The Best Conservative Movies of the Last 25 Years (Archive.org) National Review Online. 11.2.2009. National Review Online. Viitattu 3.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]