Punainen vaara (vuoden 1984 elokuva)
| Punainen vaara | |
|---|---|
| Red Dawn | |
 Suomalaisen VHS-julkaisun kansi |
|
| Ohjaaja | John Milius |
| Käsikirjoittaja | Kevin Reynolds |
| Tuottaja |
Sidney Beckerman Buzz Feitshans Barry Beckerman |
| Säveltäjä | Basil Poledouris |
| Kuvaaja | Ric Waite |
| Leikkaaja | Thom Noble |
| Pääosat |
Patrick Swayze C. Thomas Howell Lea Thompson Ben Johnson Harry Dean Stanton Ron O'Neal William Smith Powers Boothe |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | United Artists |
| Levittäjä |
Metro-Goldwyn-Mayer Netflix |
| Ensi-ilta | 10. elokuuta 1984 |
| Kesto | 114 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 4,2 miljoonaa dollaria |
| Tuotto | 38,4 miljoonaa dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Punainen vaara (engl. Red Dawn) on yhdysvaltalainen fiktiivinen sotaelokuva. Elokuvan ensi-ilta oli 10. elokuuta 1984. Elokuvan on ohjannut John Milius. Pääosissa näyttelevät Patrick Swayze, C. Thomas Howell, Lea Thompson, Charlie Sheen ja Jennifer Grey. Elokuvan budjetti oli arviolta 4,2 miljoonaa dollaria.[1]
Elokuvassa Neuvostoliitto, Kuuba ja Nicaragua hyökkäävät sotilaallisesti Yhdysvaltoihin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Coloradossa sijaitsevaan (todellisuudessa 1970-luvulla autioituneeseen) Calumetin pikkukaupunkiin. Päähenkilöitä ovat coloradolaisen lukion opiskelijat, jotka pakenevat valloittajia läheisille vuorille ja aloittavat sissisodan valloittajia vastaan.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sininen: Yhdysvallat ja sen liittolaiset Kanada, Iso-Britannia ja Kiinan kansantasavalta.
Punainen: Neuvostoliitto ja sen liittolaiset Kuuba ja Nicaragua.
Vihreä: Länsi-Euroopan puolueettomat maat.
Nuolet osoittavat hyökkäysreittejä, ja punaiset pisteet osoittavat ydinaseiden tuhoamia kaupunkeja, jotka ovat Washington (DC), Omaha (Nebraska), Kansas City (Missouri) ja Peking (Kiina).
Elokuvan alun teksti kertoo sen tapahtumien taustatarinasta. Neuvostoliitossa on saatu heikoin viljasato 55 vuoteen. Puolassa pidetään työ- ja ruokamellakoita, jolloin neuvostojoukot hyökkäävät maahan. Kuuba ja Nicaragua saavuttavat tavoitteensa 500 000 miehen vahvuisista armeijoista, ja El Salvador ja Guatemala valloitetaan. Vihreät saavat parlamentin hallintaansa Länsi-Saksassa ja vaativat ydinaseiden poistamista Euroopan maaperältä. Meksiko vaipuu vallankumouksen pyörteisiin. Nato hajoaa ja Yhdysvallat jää yksin.
Eräänä syyskuisena päivänä pienessä Calumetin kylässä Coloradossa lukion pihalle laskeutuu Neuvostoliiton laskuvarjojoukkoja. Oppilaat ja opettaja menevät ikkunan luo tarkastelemaan, mitä pihalla oikein tapahtuu. Opettaja menee ulos yrittäen keskustella sotilaiden kanssa, mutta tulee ammutuksi. Sotilaat tulittavat koulua. Oppilaat säikähtävät tulitusta ja pakenevat koulusta. Calumetin keskustassa Kuuban ja Neuvostoliiton joukot ottavat kaupungin haltuunsa. Kuubalainen eversti Bella määrää KGB:n joukot hankkimaan paikallisesta urheilu- ja metsästysliikkeestä tiedot kaikista ampuma-aseita ostaneista henkilöistä.
Veljekset Jed ja Matt Eckert pakenevat ystävien kanssa syrjäseudulle vuoristoon. Matkalla vuoristoon he kohtaavat maantiellä neuvostoliittolaisten pysäytyspaikan, jota välttääkseen he ajavat karkuun. He pelastuvat yhdysvaltalaisen Bell UH-1 -helikopterin ansiosta, joka ilmaantuu paikalle tulittaen vihollista. Viikkoja myöhemmin Eckertin veljekset haluavat tietää, missä heidän isänsä on. He saavat tietää, että hänet on lähetetty aidatulle uudelleenkoulutusleirille. Yöllä veljekset menevät paikalle ja löytävät isänsä, joka on aidatun alueen sisällä. Isä kehottaa poikiaan kostamaan hänen kuolemansa.
Nuoret saavat myöhemmin kuulla Masoneilta, että he ovat kaukana rintamalinjan takana miehitetyssä Amerikassa. Robertin isä oli teloitettu, koska hänen kaupastaan puuttui tavaroita. Masonit lähettävät kaksi lastenlastaan, Tonin ja Erican, veljesten matkaan. Nuoret päättävät aloittaa aseellisen vastarinnan miehittäjiä vastaan. He ottavat ryhmälle nimekseen "Wolverines" (suom. Ahmat). Miehittäjät toteuttavat massateloituksia kostoksi nuorten käynnistämälle vastarintaliikkeelle. Jedin, Mattin ja Aardvarkin isä teloitetaan. Darylin isä, kaupunginjohtaja Bates, ryhtyy tekemään yhteistyötä miehittäjien kanssa ja yrittää miellyttää näitä.
Nuoriso löytää pudonneen yhdysvaltalaisen lentäjän, everstiluutnantti Andrew ”Andy” Tannerin, joka kertoo sodan tilanteesta. Lukuisat amerikkalaiset kaupungit oli tuhottu ydinaseilla, mukaan lukien pääkaupunki Washington (DC). Hyökkäykset oli tehty Alaskasta ja Meksikosta käsin. Merkittävä osa Yhdysvaltain maata oli valloitettu, mutta hyökkääjät oli saatu pysäytettyä Kalliovuorille ja Mississippijoelle. Yhdysvalloilla on liittolaisinaan Kiina, jonka väestöstä on kuollut satoja miljoonia Neuvostoliiton iskuissa, ja Iso-Britannia, jonka Tanner ei usko kestävän kauaakaan. Ydinlaskeumien pelossa osapuolet eivät uskalla käyttää enää ydinaseita.
Tanner auttaa nuoria toteuttamaan iskuja miehittäjiä vastaan. Heidän yrittäessään läpi etulinjasta, Tanner ja Aardvark kuolevat tankin tulituksessa.
KGB pakottaa Darylin nielemään jäljitinlaitteen, jonka avulla joukot pystyivät jäljittämään vastarintaliikkeen sijainnin. Nuoret selvittävät pian signaalin lähteen, joka johtaa Daryliin. Hän tunnustaa tekonsa ja pyytää armoa, mutta Robert teloittaa hänet, kuten myös neuvostoliittolaisen sotavangin.
Jäljelle jääneet Ahmat joutuvat yllätetyiksi ja Mi-24-helikopteri tulittaa heitä, jolloin Robert ja Toni kuolevat. Eckertin veljekset hyökkäävät Calumetin kaupungin keskustaan. Hyökkäyksessä veljekset haavoittuvat vakavasti. Eversti Bella kohtaa haavoittuneet veljekset, muttei kykene ampumaan heitä, vaan toivottaa hyvää matkaa. Eversti jää miettimään tappamisen mielekkyyttä. Veljekset pääsevät puistoon, jossa he olivat leikkineet lapsena ja he kuolevat saamiinsa vammoihin. Danny ja Erica selviävät hengissä taisteluista ja sodasta.
Elokuvan lopussa kuvataan patsasta, joka on pystytetty vastarintaliikkeen tekojen kunniaksi. Kiveen on kirjoitettu: "Kolmannen maailmansodan alkuvaiheissa, sissit – pääasiassa lapsia – kirjoittivat menettämiensä nimet tähän kiveen. He taistelivat täällä yksin ja antoivat henkensä, jotta 'tämä kansakunta ei tuhoutuisi maan päältä'".
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Patrick Swayze | … | Jed Eckert |
| C. Thomas Howell | … | Robert Morris |
| Lea Thompson | … | Erica Mason |
| Charlie Sheen | … | Matt Eckert |
| Darren Dalton | … | Daryl Bates |
| Jennifer Grey | … | Toni Mason |
| Brad Savage | … | Danny Bates |
| Doug Toby | … | Arturo "Aardvark" Mondragon |
| Powers Boothe | … | everstiluutnantti Andrew ”Andy” Tanner |
| Ben Johnson | … | Jack Mason |
| Harry Dean Stanton | … | Tom Eckert |
| Ron O'Neal | … | eversti Ernesto Bella |
| William Smith | … | eversti Strelnikov |
| Vladek Sheybal | … | kenraali Bratchenko |
| Frank McRae | … | Mr. Teasdale |
| Roy Jenson | … | Samuel Morris |
| Pepe Serna | … | Mr. Mondragón |
| Lane Smith | … | kaupunginjohtaja Bates |
| Judd Omen | … | nicaragualainen kapteeni |
| Radames Pera | … | kersantti Stepan Gorsky |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punainen vaara oli 20. eniten myynyt elokuva vuonna 1984. Elokuva tuli teattereihin 10. elokuuta 1984. Elokuvaa näytettiin yhteensä 1 822 elokuvateatterissa. Lipputuloja elokuva sai ensimmäisen viikonlopun aikana 8 230 381 dollaria ja kokonaisuudessaan 38 376 497 dollaria.[2]
Elokuvan julkaisuaikaan National Coalition on Television Violence -järjestö kritisoi elokuvaa ankarasti sen väkivaltaisuudesta ja arvioi sen olevan maailman väkivaltaisin elokuva. Järjestön tuolloisen johtajan Thomas Radeckin mukaan Punaisessa vaarassa tapahtuu 134 väkivaltatekoa tunnissa.[3]
Ampuma-aseiden omistusoikeutta puolustava Gun Owners of America -järjestö ilmoitti kunnioittavansa ohjaaja John Miliusin työtä, koska "elokuva dramaattisesti osoittaa perustuslain toisen lisäyksen tärkeyden tässä ajassa".[4]
Rotten Tomatoes -elokuvasivustolla Punainen vaara on saanut 46 prosentin arvosanan perustuen 24 kriitikon näkemykseen.[5]
Suomessa valtion elokuvatarkastamo asetti vuonna 1984 elokuvalle ikärajan KK (Kokonaan kielletty) ulkopoliittisista syistä, joten sitä ei saanut Suomessa teattereissa esittää eikä välittää. Scanvideo toi elokuvan kuitenkin videolevitykseen vuonna 1986, koska tuolloinen laki kielsi vain pornografisten ja erityisen raaistavien elokuvien videolevityksen.[6]
Myöhempi vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
National Review Online sijoitti Punainen vaara -elokuvan 15. sijalle luettelossa parhaimmista konservatiivisista elokuvista.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Punainen vaara IMDb. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Red Dawn (1984) Box Office Mojo. Viitattu 3.10.2018. (englanniksi)
- ↑ 'RED DAWN' CONDEMNED AS RIFE WITH VIOLENCE The New York Times. 4.9.1984. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)
- ↑ London, Michael: OFF-CAMERA HOLLYWOOD HIGHLIGHTS. (s. 1) Los Angeles Times, 2.1.1985. (englanniksi)
- ↑ Red Dawn Rotten Tomatoes. Viitattu 3.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Avola, Pertti: Elokuvia elämästä pahimmillaan. (Uutuusvideoiden esittelyä.) Helsingin Sanomat, 1.8.1986, s. 41. Artikkelin verkkoversio (Näköislehti (maksullinen)).
- ↑ 15: The Best Conservative Movies of the Last 25 Years (Archive.org) National Review Online. 11.2.2009. Arkistoitu 19.4.2011. Viitattu 3.10.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Plot Summary IMDb. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)