Pulssintiheysmodulaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki analogisesta siniaallosta ja sen PDM-moduloidusta vastineesta.

Pulssintiheysmodulaatio (PDM, engl. pulse density modulation) on modulointitapa, jota käytetään muun muassa digitaalisissa mikrofoneissa.[1] Toinen tapa kuvata on "ylinäytteistetty yksibittinen ääni" koska kyseessä on vain korkean näytteenottotaajuuden yksibittinen digitaalinen järjestelmä.[2]

Useimmat digitaalisen äänen järjestelmät käyttävät monibittistä pulssikoodimodulaatiota (PCM) signaalin esittämiseen koska sitä on helppo käsitellä (miksaus, suodatus, ekvalisointi).[2] PDM on yksinkertainen konseptina ja toteutuksena ja sisältää digitaalisen järjestelmän edut kuten alhaisen kohinan ja vapauden häiriösignaaleilta alhaisella hinnalla.[2] Nostamalla CD-levyn näytteenottotaajuutta suuresti ja pudottamalla sananleveyden 16-bitistä yhteen bittiin saisi perustan PDM:lle.[2] PDM:stä on tullut suosittu äänen viemisessä digitaalisesta mikrofonista digitaaliseen signaalinkäsittelyyn.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. PDM — Pulse density modulation interface infocenter.nordicsemi.com. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Thomas Kite: Understanding PDM Digital Audio users.ece.utexas.edu. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pulssintiheysmodulaatio.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.