Pullovesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pullovesihylly supermarketissa.

Pullovesi juomavettä joka on pakattu pulloon. Pullovesiä on kritisoitu niiden valmistuksessa käytetyn energian tuhlauksesta ja ympäristön saastumista aiheuttavasta vaikutuksesta. Pullo on useimmiten valmistettu läpinäkyvästä PET-muovista.[1] Suomen Luonto -lehti valitsi ulkomaisen pulloveden vuoden 2002 turhakkeeksi.[2][3]

Vuonna 2017 pullovesiteollisuuden arvoksi arvioitiin noin 120 miljardia euroa.[4][5] Useat ympäristöjärjestöt ovat syyttäneet monikansallisia yrityksiä vedenlähteiden monopolisoimisesta paikallisten asukkaiden kustannuksella.[5]

Pulloveden käytön syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pullovettä käytetään runsaasti maissa, joissa vesijohtovesi ei heikon laatunsa takia sovellu juotavaksi.[4] Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuonna 2017 noin 2,1 miljardia ihmistä ei pääse puhtaan veden äärelle, joten pullovesi jäi ainoaksi mahdollisuudeksi saada puhdasta vettä.[4][6] Esimerkiksi Intiassa ja Thaimaassa hanasta tuleva vesi on juomakelvotonta.[4]

Suomessa pullovettä käytetään yleisimmin silloin kun puhdasta vettä ei ole saatavana, esimerkiksi kesämökeillä, veneillä, jne. Suomessa pulloveden kulutus on pienintä Euroopassa, ja 80 prosenttia pullovesistä oli vuonna 2018 suomalaisia.[4][7] Euroopassa suurimmat pulloveden kuluttajamaat ovat vuonna 2016 Saksa, Ranska ja Viro. Suomeen tuotavasta vedestä 94 prosenttia tuli Saksasta.[4]

Mikrobien määrät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella vuonna 2007 tehtyjen tutkimusten mukaan joissain pullovesissä on tutkimusten mukaan enemmän bakteereja kuin suomalaisessa vesijohtovedessä.[8] Myös myöhemmissä tutkimuksissa on saatu havaintoja mikrobien suurista määristä pullovesissä. Pitkä säilytysaika lisää mikrobien määrää koska vesi on yleensä pohjavettä jossa on aina maaperästä olevia bakteereja.[9] Myös avattuihin pulloihin joista on juotu pullon suusta tulee melko nopeasti mikrobikasvustoa koska niihin pääsee juomisen yhteydessä bakteereja.[10] Pullovesissä olevien bakteerien laadulla on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi kolibakteeri on ihmisen normaaliflooraan kuuluva bakteeri josta on jopa hyötyä sillä se hillitsee muita haitallisempia bakteereja. Se ei välttämättä ole haitallinen mutta jotkin kolibakteerit ovat muuttuneet niin että voivat aiheuttaa ripulia, mutta niiden suuri määrä kertoo yleensä ulostesaastumisesta.[11] Bakteereja on suuria määriä myös ruuissa ja jotkin ruuat kuten jugurtti ja viili ovat täynnä bakteereja.[10]

Pullovesien haitat ympäristölle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muovisaastetta jossa on seassa muovisia pulloja, Ghanan rannikko.

Pullovesiä on kritisoitu niiden pullottamisen ja kuljtuksen uusiutumattomia luonnonvarojen kulutuksesta ja luontoa kuormittavasta vaikutuksesta. Pullo on useimmiten valmistettu läpinäkyvästä PET-muovista.[1] Suomen Luonto -lehti valitsi ulkomaisen pulloveden vuoden 2002 turhakkeeksi.[2][3] Suomessa palautetaan noin 92 prosenttia muovipulloista[12] mutta muualla ei pullojen palautus välttämättä toimi aina hyvin.[13][14]

Muoviroskasta syntyy myös mikro- ja nanomuovia joka saastuttaa ympäristöä. Mikromuoveiksi luokitellaan yleensä muovihiukkaset jotka ovat alle 5 millimetrin kokoisia mutta suurempia kuin 0,001 millimetriä, ja 0,001 millimetrin alittavat hiukkaset luokitellaan yleensä nanomuoviksi.[15] Mikromuovia syntyy muovijätteestä muun muassa kun suuremmat muovikappaleet pilkkoutunuvat pieniksi esimerkiksi ultraviolettisäteilyn, lämpötilamuutosten sekä rapautumisen vaikutuksesta maan pinnalla ja merissä. Edelleen hajotessaan siitä tulee nanomuovia.[16]

Varmoja tietoja ei ole mikro- ja nanomuovien aiheuttamista haitoista ihmiselle,[4] mutta merissä on todettu muovipartikkelien rikastuvan ravintoketjussa. Ympäristömyrkkyjen kuten DDT:n, dioksiinien, furaanin ja PCB-yhdisteet hylkivät vettä ja kerääntyvät muovipartikkeleihin. Muovipatikkelit myös sisältävät itsessään haitallisia aineia kuten myrkyllisiä raskasmetalleja joiden on tarkoitus suojata muovia.[17]

Mikro- ja nanomuovi pullovesissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Mikromuovi
Tutkimuksissa on todettu että pullovedet sisältävät enemmän mikro- ja nanomuovia jonka arvellaan olevan ihmisille haitallista mutta sitä ei ole tutkimuksissa osoitettu. Joissakin tutkimuksissa on havaittu että nanomuovi pystyy lpäisemään kalojen solukalvot ja pääsee niiden elimistöön. Muovin arvellaan päätyneen pulloihin korkeista koska suurin osa löydetyistä mikromuoveista on ollut polypropeenia jota käytetään pullojenkorkkien valmistamiseen. Vain noin 20 prosenttia löydetyistä muoveista on peräisin itse vedestä. Mikromuovit eivät ole valvottavien aineiden listalla ja niiden tutkimiseksi ei ole kansainvälisiä normeja.[4] Suomessa ei ole käytössä sellaisia testi- ja analyysimenetelmiä jonka tuloksia voitaisiin verrata muihin tutkimuksiin mutta niitä kehitellään.[7][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pullovesi kova pala luonnolle Yle Uutiset. 29.10.2008. Viitattu 21.7.2020.
  2. ↑ a b Suomen luonto -lehti: Vuoden turhake on korjauskelvoton elektroniikka Suomen luonnonsuojeluliitto. 12.12.2019. Viitattu 21.7.2020.
  3. ↑ a b Laura Manninen: 5 litraa päivässä (Julkaistu Nuorten Luonnon numerossa 4/2006) Kulutus.fi. Arkistoitu 22.7.2020. Viitattu 21.7.2020.
  4. ↑ a b c d e f g h Helin, Satu & Miettinen, Satu & Tuominen, Stina: Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia? Laaja, kansainvälinen selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja Yle Uutiset. 15.3.2018. Viitattu 21.7.2020.
  5. ↑ a b Liquid gold – Companies are racing to add value to water The Economist. 25.3.2017. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Water sanitation hygiene – Progress on drinking water, sanitation and hygiene World Health Organization – WHO. 2017. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b Frilander, Jenni: Onko suomalaisissakin pullovesissä mikromuoveja? Sitä ei vielä tiedetä – Tutkimusmenetelmiä vasta kehitetään Suomessa Yle Uutiset. 15.3.2018. Viitattu 21.7.2020.
  8. ↑ Mikkola, Pekka: Vesibisnes – Pullovesi haastaa hanan Aamulehti. 20.7.2007. Arkistoitu 7.4.2008. Viitattu 21.7.2020.
  9. ↑ Soininen, Miia: Pullovesi on huonompaa kuin hanavesi Lääkärilehti. 14.2.2008. Viitattu 21.7.2020.
  10. ↑ a b Natri, Santtu & Björksten, Tuomo: Yle tutki laboratoriossa: Viikon muhineessa vesipullossa pöpöjä kuin pirtelössä Yle Uutiset. 2.2.2017. Viitattu 21.7.2020.
  11. ↑ Escherichia coli/EHEC (VTEC/STEC) ruokamyrkytysten aiheuttajana Ruokavirasto. 19.12.2019. Viitattu 21.7.2020.
  12. ↑ Nygren, Jussi: Jopa 92 prosenttia pulloista palautuu kauppaan – miksi palautuspullot ovat kierrätysmenestys? Yle Oppiminen. 2.5.2019. Viitattu 21.7.2020.
  13. ↑ Niemistö, Virpi: Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, muualla tilanne on huo­nom­pi – "Pul­lon­ke­räys tuntuu yhtä ih­meel­li­sel­tä kuin jos meillä olisi pantti jo­gurt­ti­pur­keis­sa" Kaleva.fi. 13.10.2019. Viitattu 21.7.2020.
  14. ↑ Pennanen, Riikka: EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän Yle Uutiset. 11.11.2019. Viitattu 21.7.2020.
  15. ↑ a b Sillanpää, Markus & Talvitie, Julia & Lehtiniemi, Maiju & Setälä, Outi & Kiviranta, Hannu: ”8 Johtopäätökset”, Esiselvitys mikromuovien esiintyvyydestä Suomen talousvesissä. Helsinki: Suomen ympäristökeskus (SYKE) / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.7.2020).
  16. ↑ Luhtala, Martti: Mitä on mikromuovi? Plasthouse. 7.3.2018. Viitattu 21.7.2020.
  17. ↑ Hakanpää, Laura: Muovisaasteen ongelma on pak­ko rat­kais­ta — tut­ki­joi­den li­säk­si tar­vi­taan sekä päät­tä­jiä että teol­li­suut­ta Helsingin yliopisto. 8.10.2018. Viitattu 21.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pullovesi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pullovesi&oldid=22136716”