Kaarila
| Kaarila | |
|---|---|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Lounainen suuralue |
| Suunnittelualue | Raho |
| Osa-alueet | Ranta-Kaarila, Puisto-Kaarila |
| Postinumero(t) | 33270 |
| Lähialueet | Epilä, Hyhky, Rahola, Tesomajärvi |
Kaarila (aiemmin Kaarela) on Tampereen läntinen kaupunginosa, joka sijaitsee 6,3 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kaarila rajoittuu pohjoisessa Epilään, idässä Hyhkyyn, etelässä Pyhäjärveen ja lännessä Raholaan. Kaupunginosaa palvelee Tampereen Kaupunkiliikenteen bussilinja 26. Kaarilan ja Epilän välimaastossa sijaitsee Vaakkolammi-niminen järvi. Järven ympäristö on suojeltu. Kaarilan asutus on omakotivaltaista.
Pirkkalan pitäjän vuoden 1510 kevätkäräjillä mainittiin Kankaantaan ja Viikin kylien kalavesiriidan todistajana Hinzze Karletainen, joka oli todennäköisesti Kaarilan kylästä. Kaarila-nimen vanhempi muoto on Kaarlela, ja myöhemmästä Kaarilan rusthollista käytettiin asiakirjoissa nimeä Karlberg. Henkilö, jonka mukaan tila nimettiin, on siten todennäköisesti kuulunut Suomen ruotsalaisväestöön. Vuosina 1728–1800 Kaarilan tila kuului Gaddin suvulle, jonka tunnetuin jäsen oli taloustieteilijä, Turun akatemian kemian professori Pehr Adrian Gadd. Gadd-suvun hautakappeli Raholan kaupunginosassa Nokiantien varrella on Tampereen vanhimpia rakennuksia. Kaarilan tila mainitaan vuoden 1540 maakirjassa.[1]
Vuonna 1838 Kaarilan tila siirtyi Thunebergin (myöh. Tuurna) suvulle, jolta sen maa- ja metsäalueet osti vuonna 1963 Tampereen kaupunki. Kartanon pihapiiri ja siinä olevat rakennukset eivät kuuluneet kauppaan. Thuneberg–Tuurna-suvun jäseniin kuuluu muun muassa Viipurin viimeinen kaupunginjohtaja Arno Tuurna. Kaarilan alue siirrettiin muiden Tampereen läntisten esikaupunkialueiden mukana Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Kaarilan, Hyhkyn ja Epilän kaupunginosien yhteinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1953 ja Kaarilaan rakennettiin 1960-luvulla puistomainen pientaloalue. Kaarilan kadunnimistöön kuuluu ryhmänimiä, joiden aihepiiri liittyy Kaarilan kartanon puutarhaan (mm. Hedelmäkatu, Köynnöskatu, Pensaskatu); muilta osin katuja on pyritty nimeämään historiallisten nimiaiheiden pohjalta (mm. Simolankatu).[1]
Vaakkolammin nimen taustalla on järven rannalla aikanaan sijainnut Vaakkola-niminen talo, joka yhdistettiin Kaarilan kartanoon. Vaakkolammi mainitaan isonjaon pöytäkirjoissa vuonna 1767 nimellä Waackojerwi.[2] Vaakkolammin länsipuolella sijaitsee Liittokallio, joka on tunnettu myös nimillä Sopimusvuori ja Likomäki. Nimet Liittokallio ja Sopimusvuori viittaavat kalliolla aikoinaan käytyihin käräjiin, Likomäki puolestaan pellavien liottamiseen Vaakkolammissa.[3]
Kaarilan rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.