Pugwash-liike
Pugwash-järjestö eli Pugwash Conferences on Science and World Affairs (Pugwash tieteen ja kansainvälisten suhteiden konferenssi) on tieteentekijöiden kansainvälinen kokous- ja neuvottelusarja. Pugwash-järjestö on erikoistunut erityisesti asevalvonnan, aseidenriisunnan ja konfliktientutkimuksen kysymyksiin.
Liikkeen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pugwash-liike sai alkunsa toisen maailmansodan jälkimainingeissa, kun Bertrand Russell ja Albert Einstein laativat vuonna 1955 julkilausuman (sittemmin tunnettu nimellä "Russell-Einstein-manifesti"), johon liittyi myös yhdeksän Nobel-palkittua tieteentekijää (muun muassa Max Born, P. W. Bridgman, Albert Einstein, J. F. Joliot-Curie, H. J. Muller, Linus Pauling, C. F. Powell, Józef Rotblat, Hideki Yukawa). Julistuksessa he vetosivat kollegoihinsa, jotta nämä liittyisivät yhteen ihmiskunnan pelastamiseksi joukkotuhoaseilta.
Julistuksen seurauksena eri maita ja valtioryhmiä edustaneita tieteilijöitä kokoontui vuonna 1957 Pugwashin kylään Nova Scotiaan Kanadaan keskustelemaan asevalvontaan, aseidenriisuntaan ja konflikteihin liittyvistä kysymyksistä avoimesti pyrkien ilman suurvaltajännitteitä käsittelemään näiden kysymysten tieteellisiä ongelmia. Koska keskusteluja haluttiin jatkaa mahdollisimman säännöllisesti, toimintaa päätettiin jatkaa ja toiminnan nimeksi otettiin ensimmäisen kokouspaikan (intiaanikielinen) nimi Pugwash kunnioituksena ensimmäisen kokouksen poikkeuksellista ilmapiiriä ja avoimuutta kohtaan.[1] Pienen tauon jälkeen tästä käynnistyi Pugwash-kokousten (Pugwash Conferences on Science and World Affairs) vuonna 1955 kokoussarja, joka jatkuu yhä niin vuosikokousten kuin myös erityistyöryhmäkokousten muodossa.
Kansainvälinen Pugwash-järjestö sai yhdessä perustajajäsenen professori Józef Rotblatin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1995.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteentekijöiden rauhan- ja asiantuntijajärjestönä Pugwash-konferenssi tekee työtä aseriisunnan ja -valvonnan puolesta sekä osallistuu konfliktien tutkimukseen. Sillä on YK:n neuvoa-antavan järjestön asema. Monen aseriisuntasopimuksen tieteellinen pohja on tehty ja neuvoteltu Pugwash-järjestössä. Pugwashin toiminnalla on ollut erityinen merkitys ydinkoekieltosopimusten laadinnassa, samoin sillä on ollut erityinen merkitys kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tieteellisen perustan sekä myös sopimusartiklojen laadinnassa.
Pugwash-toiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen osallistuminen Pugwash-toimintaan alkoi jo vuonna 1959, jolloin Jorma K. Miettinen kutsuttiin mukaan asiantuntemuksensa perusteella Pugwashin vuosikokoukseen, minkä seurauksena käynnistyi Suomessa edelleen vahvasti jatkuva Pugwash-toiminta. Toiminnan kärkihahmoksi asettui Jorma K. Miettinen, joka oli toimikunnan puheenjohtaja vuosina 1959-2008 ja kunniapuheenjohtajana toukokuusta 2008.
Suomessa aloitti vuonna 1974 toimintansa myös Suomen Nuoriso-Pugwash-ryhmä, jonka kautta moni opiskelija ja jatko-opiskelija sekä uransa alkuvaiheissa ollut tutkija on tullut mukaan Pugwashin toimintaan. Nuorisoryhmän puheenjohtajana toimii Anne-Mari Länsimies. Nuorisoryhmän aikaisempia puheenjohtajia ovat olleet muun muassa Kaisa Pesonen, Kaija Saarela, Kari Takamaa, Ursula Vala, Ritva Saario, Bobi Pirseydi, Taina Susiluoto ja Lotta Lindegren.
Suomen Pugwash-toimikunnan hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pugwash-toimikunnan hallituksessa toimivat kunniapuheenjohtaja, akateemikko Jorma K. Miettinen, professori emeritus, välitystuomari Bengt Broms, akateemikko Pirjo Mäkelä, professori emeritus Klaus Törnudd ja uutena puheenjohtajana Kari T. Takamaa. Toimikunnan hallituksessa ovat aiemmin olleet muun muassa professori emeritus Göran von Bonsdorff ja professori emeritus Kari Cantell.
Toimintamuotoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pugwashin maailmankonferenssi on järjestetty Suomessa kahdesti, vuonna 1974 Aulangolla ja vuonna 1996 Lahdessa. Suomessa on myös järjestetty useita Pugwashin työryhmäkokouksia. Kansallisen toiminnan keskeisimpiä muotoja ovat 5–8 kertaa järjestettävät esitelmä- ja kokoustilaisuudet.
Palkitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pugwash-järjestö (Pugwash Confenrences on Science and World Affairs) myönsi korkeimman tunnustuspalkintonsa vuonna 1996 akateemikko Jorma K. Miettiselle tunnustuksena hänen mittavasta panoksestaan ja työstään kansainvälisen Pugwash-toimikunnan hyväksi. Akateemikko Miettinen oli myös Pugwash-liikkeen delegaation nimettynä jäsenenä, joka oli vastaanottamassa Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 1995. Hän oli siis ensimmäinen suomalainen, joka on ollut Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottaneessa vastaanottajatahon delegaatiossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pugwash.org
- Tiede ja tutkimus rauhan palveluksessa. -Science and Research in the Service of Peace. Ystävien kirja professori Jorma K. Miettisen täyttäessä 70 vuotta 11.8.1991. Ed.-in-chief Kari T. Takamaa, Suomen Pugwash -toimikunnan julkaisuja II
- Allegiance to Humanity- Joseph Rotblat and Pugwash after 40 years. Ed. by Jorma K. Miettinen & Kari T. Takamaa, Publications of the Finnish Pugwash Committee III
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isaksson, Eva: Rauhan laboratoriot: Pugwash ja muut tutkijoiden rauhanliikkeet. Helsinki: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry, 1985. ISBN 978-951-51-5037-0. Teoksen verkkoversio (pdf). doi:10.31885/9789515150370. (suomeksi)
| ||||||||||||||||||
