Protomalaijit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Protomalaijit
Väkiluku noin 62 000
Merkittävät asuinalueet
Malesian lippu Malesia
Kielet useita eri mon-khmer ja malaijilaisia keiliä
Uskonnot perinteiset uskot, islam, kristinusko

Protomalaijit (malaijiksi Melayu Asli) ovat yksi Malesialle kuuluvan Malakan niemimaan alkuperäiskansoista senoiden ja semangien ohella. Malakan niemimaan alkuperäiskansoista käytetään yhteistä nimitystä orang asli. Kaikkiin näihin kolmeen orang asli -ryhmään kuuluu edelleen useita eri alaryhmiä. Yhteensä protomalaijeja on noin 62 000 ja he muodostavat 42 % Malesian orang asli -ryhmistä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakuneihin kuuluvia metsästäjiä valokuvassa vuodelta 1906.

Protomalaijien ja muiden Malakan niemimaan alkuperäiskansojen alkuperästä on kiistelty tutkijoiden keskuudessa. Osa pitää heidän esi-isinään Hoa Binhin kulttuurin edustajina, jotka asuttivat aluetta noin 25 000 vuotta sitten ja osa pitää todennäköisempänä polveutumista kolmesta eri muuttoaallosta alueelle viimeisten 20 000:n vuoden aikana. Jälkimmäisellä teorialla on enemmän kannattajia, mutta edellinen on saanut lisää tutkijoita puolelleen viime vuosikymmenien aikana. Protomalaijit saapuivat alueelle ehkäpä Indonesian saarilta ja he ovat asuttaneet niemimaan eteläosia vähintään 3 000–4 000 vuotta. Nimestään protomalaijit huolimatta he eivät ole nykyisten malaijien esi-isä, vaan nimi viittaa ennemminkin heidän historiaansa alueella ennen malaijien saapumista Borneoolta ja Sumatralta noin 1500-luvun paikkeilla eaa.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temuaneja perinteisissä asuissa.

Protomalaijit voidaan jakaa kuuteen eri ryhmään, joita ovat jakunit (Orang Hulu), temuanit, semelait, kualat, kanaqit ja seletarit. Protomalaijit ovat orang asli-ryhmien toiseksi suurin ryhmä ja he muodostavat noin 42 % kakista orang aslwista, joita oli vuonna 2006 yhteensä 147 412.[1]

Protomalaijit ovat perinteisesti harjoittaneet kaskiviljelyä Malesian metsäalueilla kasvattaen enimmäkseen riisiä ja vihanneksia, sekä muita tuotteita kauppaa varten. Alangoilla asuvat protomalaijit ovat siirtyneet nykyaikaisempiin viljelymenetelmiin kiinteine viljelymaineen ja lannoitteiden käyttöön. Protomalaijit poikkeavat semangeista ja senoista malaijien ja kiinalaisten kanssa kehittämiensä jo pitkään vallinneiden kauppayhteyksien kautta. Joidenkin tutkijoiden mukaan protomalaijit muistuttavat ulkonäöltään enemmän malaijeja juuri näiden kauppayhteyksien ja niitä seuranneiden sekoittumisen takia, mutta puhuvat edelleen semangien ja senoiden tapaisia kieliä ja ovat säilyttäneet alkuperäiset yhteiskunnalliset rakenteensa. Kuitenkin nykyisin protomalaijit naivat yhteisönsä ulkopuolelle vain harvoin ja aviopuoliso pyritään löytämään yhteisön sisältä. Protomalaijit puhuvat useita eri mon-khmer kieliä ja malaijilaisia kieliä.[2]

Protomalaijien käännynnäinen vähemmistö harjoittaa islamia ja kristinuskoa. Suurin osa harjoittaa kuitenkin edelleen perinteisiä uskoja, joihin liittyvät esimerkiksi erilaiset henget ja jumaluudet. Protomalaijien musiikkia on levytetty ja myyty ympäri maailmaa. Musiikki liittyy tavallisesti šamaanien rituaaleihin, joissa pyritään saavuttamaan transsimainen tila, jossa šamaanin uskotaan olevan yhteydessä henkimaailmaan esimerkiksi sairauksien parantamiseen liittyen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tarmiji Masron, Fujimaki Masami, Norhasimah Ismail: Orang Asli in Peninsular Malaysia : Population, Spatial Distribution and Socio-Economic Condition (pdf) Ritsumeikanin yliopisto. Viitattu 20.4.2017. (englanniksi)
  2. a b c Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 527. Facts On File, 2009. ISBN 0-8160-7109-8. (englanniksi)