Promenaadikatu (Haapsalu)
Promenaadikatu (vir. Promenaadi tänav) on Tagalahden rannikkoaluetta kiertävä kävelykatu Haapsalussa, Länsi-Virossa. Tämä kävelykatu kuuluu sekä kaupungin viher- että luonnon- ja perintösuojelualueeseen.[1]
Haapsalun entiseltä tärkeimmältä ranta-alueelta eli Afrikan uimarannalta alkunsa saava ja Veekadun (vir. Vee tänava) päädystä kohti merta jatkuva Promenaadikatu jää vanhaankaupunkiin niin koillisesta kuin pohjoisesta rajoittuvalle vihreälle vyöhykkeelle Tagalahden rannalla.[2][3] Promenadia pidettiin jo 1800-luvun lopulla erittäin edustavana paikkana ympäröivine terveydenhuollon mahdollisuuksineen, puisine pitsikoristeisine rakennuksineen ja viihdetiloineen.[4]
Tällä rantakadulla sijaitsevat Kuursaal-kesäravintola terasseineen, puiston Kõlakoda-soittolava ja ulkoilmatanssilattia, Viron ortodoksisen seurakunnan Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko, Allika-paviljonki, sekä vene- että uintisilta, rantaruotsalaisten museo, kuvanveistäjän Roman Haavamäen tekemä aurinkokello, muistomerkki Viron ensimmäiselle ammattisäveltäjälle Rudolf Tobiakselle, Pjotr Tšaikovskin muistopenkki ja saman taiteilijan veistämiä koristeellisia dolomiittirappusia ja koristepylväitä sekä mereen johtavia koristeportaita. Kuursalin lähistöllä on Haapsalun ensimmäisen mutakylpylän perustajan Carl (Karl) Abraham Hunniuksen muistopatsas.
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Promenaadikadulla on ollut monta eri nimeä läpi historiansa. Joidenkin lähteiden mukaan ennen I maailmansotaa vuosina 1913–1914 katua tunnettiin nimellä Suur puiestee (suom. Suuri puistokatu) tai saks. die große Promenade tai ven. Большой променадъ. Ensimmäisen maailmansodan aikana vuoden 1914 alussa sisäasiainministeriön määräyksellä Suuri Promenadi uudelleennimettiin Romanovien Bulevardiksi (vir. Romanovite Bulvar).[5][6][7] Vuosina 1924–1926 sen nimi oli Suur promenaad (suom. Suuri promenadi), mutta koska Haapsalu oli toipumisen ja ilon paikka Tarton rauhanneuvottelijalle Jaan Poskalle, helmikuussa v. 1926 Kuursaalin eteinen Suur promenaad sai nimensä Jaan Poskan puistokatu (vir. Jaan Poska puiestee).[8]
Haapsalun kaupungin kommunistisen vallankaappauspäivän mukainen 21. Juuni puiesteen (suom. 21. kesäkuun puistokadun) nimi mainitaan Neuvosto-Viron kansankomissaarien neuvoston 10. joulukuuta hyväksymässä ja Riigi Teatajan 13. joulukuuta 1940 julkaisemassa kansallistettavien talojen täydentävässä luettelossa.[9] ”Läänlasen”, EK(b)P:n Haapsalun Piirikomitean ja Haapsalun piirin työväenedustajien neuvoston tiedottajan ja äänitorven (vir. EK(b)P Haapsalu Rajoonikomitee ja Haapsalu Rajooni TSN (Töörahvasaadikute Nõukogude) häälekandja) 20. kesäkuuta vuonna 1950 julkaistun artikkelin mukaan ”vanhaa porvarillista perintöä, "isäntien" ja työväen vihollisten intressejä ja elämäntapaa kuvastavan nimen” vaihto oli tapahtunut ensimmäisten joukossa sitten vallankaappauksen. Toisin kuin valtaosa Haapsalun kadunnimistä kuten mm. Jaani, Õpetaja, Meistri, Neiude, Ehte tänav (suom. Jaani-, Opettaja-, Mestari-, Neitokaisten katu), jotka edelleen ”eivät sopineet Neuvostoliiton yhteiskuntaan. Erityisesti pääkatu nimeltään "Karja", läänininsinöörin Tulvikin mukaan nimetty Insinööri-, Viron saksalaisten paronien entistä orjuuttavaa valtaa symboloiva Suur-Lossi- (suom. Suuri-Linna)- tai porvareiden unelmakaupungin Pariisin mukaan nimettyjen katujen osalta Haapsalu ei pysynyt samalla linjalla Neuvostoliiton johtavien kaupunkien kanssa ja ei yhtynyt toveri Molotovin puheessa 6. marraskuuta 1947 esille tuotuun visioon: "Elämme aikana, jolloin kaikki tiet johtavat kommunismiin”.[10]
Vuonna 1987 joulukuussa kävelykadun nimi vaihtui Promenadiksi (vir. Promenaadi) ja vuonna 2004 Promenadikaduksi (vir. Promenaadi tänav).[7][11][12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haapsalun piispanlinnan rakentamisen aikoihin tämä kävelykatu oli merialuetta.[3] Joidenkin lähteiden mukaan Haapsalun mutakylpylän perustamisen myötä kesällä 1830 kaupungissa oleskeli jo 260 vierasta. Koska kylpylähoito edellytti potilaiden ulkoilua, alettiin 1800-luvun puolivälissä täyttää matalaa rannikkoaluetta läpikulkua varten. Joten toisaalta jo vuosina 1830–1831 aloitettiin rantapromenadien perustaminen.[13] Silloin vuonna 1830 kauppias ja kaupunginherra Alexander Berg aloitti kävelykadun rakentamisen Tagalahden rannalle, johon oli keskittynyt jo kolme pienempää mutasairaalaa.[14][15] Vuonna 1831 Tagalahden reunalle rakennetun parin sylen (3,6 metrin) levyinen kävelytie alkoi toimia rantabulevardina, josta tuli myöhemmin Suuri Promenadi.[16]
Tai toisaalta kun vapaaherra Adam Theodor Andreas von Ungern-Sternberg rakennutti vuosina 1845–1847 yhteiskunnan korkeimmille luokille tarkoitetun modernin kivirakenteisen mutakylpylän Tagalahden rantatuntumaan, jatkuvalta vedennousulta suojautumiseksi aloitettiin v. 1859 rantapenkereiden kivirakennelmien valmistaminen. Silloin rannalle muodostui noin kilometrin pituinen ja 4,5 metriä leveä[14] Suur Promenaad. Kävelykatu rakennettiin tuolloin juuri valmistuneen Haapsalun toisen mutasairaalan ja siitä muutaman sadan metrin päässä länteen jäävän ortodoksisen Maria-Magdaleenan kirkon väliselle ranta-alueelle, jolloin se sai alkunsa kirkon viereisen Nikolai-puiston luona ja ylsi Supeluse tn 2 (suom. Suplusekatu 2) sijainneen villa Friedheiminin luokse. Siitä jatkui Väike eli Šokolaadi Promenaad (suom. Pieni eli Suklaapromenadi) kunnes Ungern-Sternbergin kiinteistöjen luo.
Kaupunginjohtajan Hans Alverin ja taiteilijan Roman Haavamäen aloitteesta kävelykadulle asennettiin lukuisia kuvanveistäjän luomia teoksia, joista joitakin on säilynyt. Vuonna 1923 valmistui puinen jääkarhu ja merileijona, vuonna 1924 dolomiitista veistetty auringonkello, säätolppa barometreineen, kelloineen ja lämpömittareineen ja vuonna 1928 Carl (Karl) Abraham Hunniuksen patsas, joka siirrettiin promenadille vasta II maailmansodan jälkeen. Vuosina 1930–1932 ilmestyi kävelykadulle koristeellisia dolomiittirappusia ja -koristepylväitä, jalustoja sekä molemmin puolin Kuursaalia mereen johtavia koristeportaita ja Rudolf Tobiaksen patsas v. 1929. Vuonna 1930 perustettiin kävelykadun toiseen päähän kaupungin ensimmäinen uima- eli Afrikan ranta ja vuonna 1940 toiseen päähän Tšaikovskin muistopenkki. Vuoteen 1932 mennessä rannalle valmistuivat puinen krokotiili, luonnollisen kokoinen marabu, Mikki Hiiri ja kärpässienellä pelehtivät tontut. Kun Neuvostoliiton joukot saapuivat Viroon syksyllä v. 1939, osa Haapsalun promenadista annettiin puna-armeijan käyttöön. Samana syksynä armeijan panssarivaunut murskasivat veistokset “Lillekandjad” (suom. "Kukankantajat") ja “Tulekandjad” (suom. "Tulenkantajat"). Kahtena kesänä kaislikossa makoillut puinen krokotiili käytettiin lämmitykseen sinä kylmänä talvena 1939–1940. Sama kohtalo kohtasi alkuperäistä jääkarhua, joka seisoi vedessä muutaman kymmenen metrin päässä Kuursaalista[17], ja promenadin muita puuveistoksia.[18][19]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1929 lokakuussa myrsky aiheutti useita vaurioita sekä kaupungille että kävelykadulle. Tuolloin kaupunginhallitus aloitti kävelykadun remontin muutama kuukausi myrskyn jälkeen, 15. tammikuuta 1930, jotta yksi tärkeimmistä lomakohteista olisi kunnossa kesäsesongin alkuun mennessä.[20] 1960-luvulla suosiossa olleet pienvenesatamat sekä promenadilla että Jaama-puron suulla ovat purettu.[3] Nykyisin promenadi yhdessä Afrikan rannan lasten- ja Jaan Poska-rantapuiston kanssa ovat Haapsalun edustavinta aluetta.[1] Vuonna 2005 tammikuisen myrskyn tuhojen seurauksena kävelykadun rantojensuojelu oli tarpeen tarkistaa, koska sen kivinen parapetti e. kiinteä suojaseinä uhkasi vajota veteen. Tienpäällyste, valaistus ja vehreys olivat huonossa kunnossa ja samoin veistokset vaativat kunnostamista.[4] Korjaukset alkoivat helmikuussa 2008.[20] Vuosina 2008–2010 suoritettu rantapromenadin kunnostushanke entisen historiallisen ympäristön elvyttämisen lisäksi täydensi sitä moderneilla ratkaisuilla.[21] Mm. koristeellisten pylväiden, portaiden, jalustojen, aurinkokellon jne. useiden historiallisten yksityiskohtien palauttamisen lisäksi kunnostettiin rantakadun Kuursaal, venevuokraus- ja musiikkipaviljongit, uusittiin rantakadun valaistus, rakennettiin laitureita ja rantapaviljonki, lisättiin penkkejä ja uusia ulkovessoja. Myös promenadin toisessa päässä oleva Afrikan ranta kunnostettiin ja rakennettiin rantahuoltorakennus ja venelaituri. Rannan viereen perustettiin yksi kaupungin suurimmista leikkikentistä, joissa oli meriteemaisia nähtävyyksiä. Myrskyn vaurioittama rantaviiva palautettiin ja varustettiin uudella valaistuksella. Uusittiin myös puiston inventaario ja päivitettiin maisemointia.[22]
Roman Haavamäen jääkarhun alkuperäisen puuveistoksen muovikopio ankkuroitiin Tagalahteen kesällä 2010 ja sen viereen pesiviä kyhmyjoutsenia.[22] Haapsalun liikemies Veiko Tishler maksoi patsaan valmistamiseen käytetyt 40 000 kruunua.[17] Jääkarhu kesähtii Tagalilahdella, kiinnittää turistien katseet ja on yksi Haapsalun valokuvatuimmista nähtävyyksistä koko kesän, mutta syksyllä se siirretään siistitettäväksi ja talvehtimaan autotalliin. Lokakuun lopussa 2020 tehdyn kuntoarvioinnin mukaan näiden 11 kesän aikana karhu ei ollut rikkoutunut, mutta sen maalikerros oli paikoittain irronnut pois.[19]
-
Tulva Haapsalun promenadilla 26. joulukuuta 2011
-
Allikapaviljonki 26.12.2011 klo 12:55
Vuonna 2011 joulukuun 26. päivänä aamuyöllä kello 5–6 välillä tuuli oli voimakas ja myrsky kovimmillaan, niin että Haapsalussa merenpinta nousi kävelykadun mittarin mukaan paikoittain 120 senttimetriä keskivertoa korkeammaksi. Veden taso ei kuitenkaan noussut pelätylle tasolle, vaikka varhain aamulla kävelykatu oli toisinaan edelleen veden alla[23] ja siellä oleviin penkkeihin asti oli kahlaamista melkein polvenkorkuisessa kylmässä vedessä.[24]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Haapsalu linnavalitsus: Haapsalu linna arengukava 2018-2028 (Haapsalun kaupungin kehityssuunnitelma 2018-2028) 26.10.2018. riigiteataja.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Haapsalu Eesti Entsüklopeedia. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b c Haapsalu üldplaneering (Haapsalun yleiskaava) 2006. Haapsalu Linnavalitsus. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Juhan Tere: EAS funds reconstruction of Haapsalu promenade (EAS rahoittaa Haapsalun promenadin jälleenrakentamista) 18.8.2008. baltic-course.com. Viitattu 23.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Talis Vare: EV100: päevad, mil Haapsalus tehti ajalugu (EV100: päivät, jolloin Haapsalussa tehtiin historiaa) 18.2.2018. Lääne Elu. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Huvitavaid fakte Haapsalu ajaloost. Kronoloogia 13.-20.sajand. 1900. kronoloogia (Mielenkiintoisia faktoja Haapsalun historiasta. Kronologia 13-1900-luku. 1900. kronologia) www.haapsalu.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Kaire Reiljan: Ettepanek: Promenaad saagu Poska promenaadiks (Ehdotus: tulkoot kävelykadusta Poskan promenadi) 05.1.2017. Lääne Elu. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Lemmi Kann: Tiit Salumäe: Tartu rahu 96. Jaan Poska meistriteos (Tiit Salumäe: Tarton rauhaa 96 (vuotta). Jaan Poskan mestariteos) 02.2.2016. Lääne Elu. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Kohtu Rahvakomissari A. Jõeääre 12.detsembril 1940 koostatud: 841. Lääne maakonnas natsionaliseerimisele kuuluvate majade nimestiku täiendus. Tallinn. 12. detsembril 1940 (Tuomioistuimen kansankomissaarin A. Jõeäären 12. joulukuuta 1940 laatima: 841. Täydennys Lääne-maakunnassa kansallistettaviksi kuuluvien talojen luetteloon.) 13.12.1940. ENSV Teataja. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ R. Tamm: Ühest lahendamata küsimusest. Asendame ebasobivad tänavate nimed uutega (Yksi ratkaisematon asia. Korvataan sopimattomat kadunnimet uusilla) 20.6.1950. Läänlane: EK(b)P Haapsalu Rajoonikomitee ja Haapsalu Rajooni TSN häälekandja. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Haapsalu linna teede nimekirja kinnitamine. Vastu võetud 26.11.2004 (Haapsalun kaupungin teiden luettelon hyväksyminen. Hyväksytty 26.11.2004) Riigi Teataja. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Päring kohanimeandmebaasist. Eesti kohanimed (Kysely paikannimitietokannasta. Virolaiset paikannimet) eki.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Haapsalu linna arengukava2015–2028. Visioon: Haapsalu on Lääne-Eesti tõmbekeskus, kus on ilus elada, huvitav õppida, hea töötada ja rõõm puhata. (Haapsalun kaupungin kehityssuunnitelma 2015–2028. Visio: Haapsalu on Länsi-Viron vetovoimakeskus, jossa on kaunista elää, mielenkiintoista opiskella, hyvää työskennellä ja ilo rentoutua.) 2015. riigiteataja.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Ülla Paras: Haapsalu linna üldplaneeringu muinsuskaitse eritingimused Haapsalu vanalinna muinsuskaitsealale, selle kaitsevööndile, miljööväärtuslikele aladele ja raudteejaama hoonete ansamblikaitsevööndile (Haapsalun vanhankaupungin kulttuuriperintöalueelle, sen suojavyöhykkeelle, ympäristöarvoisille alueille ja rautatieaseman rakennusten kokonaissuojelualueelle tarkoitetut kulttuuriperinnön suojelun erityisedellytykset Haapsalun kaupungin yleissuunnitelmassa) 2020. haapsalu.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Tiit Kask: Viron historia terveyden tasavaltana. Kylpylähoitojen historia. eesti spaaliit. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Heldur Sander: Mõnda Haapsalu haljastuse ajaloost ja kaasaegsest seisust (Jonkin verran Haapsalun maisemoinnin historiasta ja nykyaikaisesta asemasta) Läänemaa muuseumi toimetised. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Ivar Soopan, laanlane.ee: Fotod: Jääkaru naasmine Haapsalu Tagalahele. Haapsalu promenaadi juures meres on eile õhtupoolikust taas jääkaru. (Kuvat: Jääkarhu palaa Haapsalu Tagalahteen. Jääkarhu jälleen Haapsalun rantakadulla eilisestä iltapäivästä lähtien.) 21.4.2011. Maaleht. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Ivar Soopan: Krokodill, marabu, Miki Hiir. Aafrikas, Ameerikas? Ei, Haapsalus (Krokotiili, Marabou, Mikki Hiiri. Afrikassa, Amerikasssa? Ei, vaan Haapsalussa) 19.3.2015. Maaleht. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Urmas Lauri: Jääkaru kolis talvekorterisse (Jääkarhu muutti talviasuntoonsa) 26.10.2020. Lääne Elu. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b Läänlane: Fotogalerii: Haapsalu promenaadi kahest suurest remondist möödub 10 ja 90 aastat (Kuvagalleria: Haapsalun kävelykadun kahdesta suuresta peruskorjauksesta on kulunut 10 ja 90 vuotta) 19.2.2020. laanlane.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Haapsalu promenaad (Haapsalun promenadi) lootusprojekt.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ a b The Baltic Guide FIN Tammikuu 2011 01.1.2011. issuu.com. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Alo Raun: Haapsalu promenaad oli kohati vee all (Haapsalun kävelykatu oli paikoittain veden alla) 26.12.2011. ilmajaam.postimees.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
- ↑ Rahva Hääl: Fotod: Haapsalu promenaad on vee alla mattunud (Kuvat: Haapsalun kävelykatu on peittynyt veden alle) 26.12.2011. delfi.ee. Viitattu 23.3.2021. (viroksi)
Aiheesta myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Promenaadikatu (Haapsalu) Wikimedia Commonsissa