Proganochelys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Proganochelys
Proganochelys quenstedtiin fossiileja
Proganochelys quenstedtiin fossiileja
Fossiili
Myöhäistriaskausi
Noricum-vaihe[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Alaluokka: Diapsidit Diapsida
Kladi: Pantestudines
Kladi: Testudinata
Suku: Proganochelys
Baur, 1887
Lajit
  • P. quenstedtii Baur, 1887
  • P. ruchae Broin, 1984
  • P. tenertesta (Joyce et al., 2009)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Proganochelys Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Proganochelys Commonsissa

Proganochelys (nimen merkitys: ”varhainen kilpi”[2]) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäistriaskauden Noricum-vaiheella. Se luetaan Testudinata-kladiin yhdessä nykyisten kilpikonnien kanssa, mutta se oli kuitenkin liian primitiivinen luokiteltavaksi varsinaiseen kilpikonnien lahkoon (Testudines). Proganochelyksen tyyppilaji on P. quenstedtii, jonka fossiileja on löydetty Saksasta. Lisäksi sukuun luetaan kaksi muuta lajia: P. ruchae Thaimaasta ja P. tenertesta New Mexicosta. Myös Grönlannista on löydetty Proganochelyksen jäänteitä, jotka kuuluvat määrittämättömälle lajille.[1]

Proganochelyksen kilpi oli noin 60 senttiä pitkä ja muistutti muodoltaan nykyisten kilpikonnien kilpeä.[2][3][4] Suurin ero Proganochelyksen ja nykyisten kilpikonnien välillä olivat eläimen häntä ja kaula.[2] Ne olivat nimittäin luulaattojen ja -piikkien päällystämät, ja hännän päässä oli ”nuija”.[2][4][5] Eläin ei pystynyt vetämään kaulaansa tai häntäänsä kilven sisään nykyisten kilpikonnien tavoin,[2][3][4][5] mutta se kykeni kuitenkin suojaamaan päätänsä taivuttamalla sen sivuttain kilven alle.[1][6] Nykyiset kilpikonnat ovat täysin hampaattomia, mutta Proganochelyksellä oli hampaita suulaessaan, muutoin sen nokka ei eroa paljon nykyisten kilpikonnien nokasta.[2][3][4] Proganochelystä on perinteisesti pidetty maaeläimenä,[2][3][4] mutta tarkempi tutkimus viittaa sen eläneen makeassa vedessä, mahdollisesti soilla.[5]

Proganochelyksen malli

Fylogenia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joyce (2017):[1]


 Testudinata 

Proterochersis




Proganochelys




Palaeochersis



Australochelys


 Mesochelydia 

Indochelys



Kayentachelys



Condorchelys



Eileanchelys



Heckerochelys


 Perichelydia 

Kallokibotion



Helochelydridae



Sichuanchelyidae



Spoochelys



Meiolaniformes



Kilpikonnat (Testudines)







Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Joyce, Walter G.: A Review of the Fossil Record of Basal Mesozoic Turtles. Bulletin of the Peabody Museum of Natural History, 1.4.2017, 58. vsk, nro 1, s. 65–113. doi:10.3374/014.058.0105. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 31.5.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures, s. 100. London: Hermes House, 2016. ISBN 978-1-84681-209-5. (englanniksi)
  3. a b c d Malam, John & Parker, Steve: Encyclopedia of Dinosaurs and Other Prehistoric Creatures, s. 214. London: Marks & Spencer, 2002. ISBN 1-84273-891-7. (englanniksi)
  4. a b c d e Dixon, Dougal & Cox, Barry & Savage, R. J. G. & Gardiner, Brian: The Macmillan Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs and Prehistoric Animals, s. 68. New York: Collier Books, Macmillan Publishing Company, 1992. ISBN 0-02-042981-9. (englanniksi)
  5. a b c https://www.researchgate.net/publication/281628309_New_Insights_into_the_Ecology_and_Ancestry_of_Triassic_Turtles
  6. Werneburg, Ingmar & Wilson, Laura A. B. & Parr, William C. H. & Joyce, Walter G.: Evolution of Neck Vertebral Shape and Neck Retraction at the Transition to Modern Turtles: an Integrated Geometric Morphometric Approach. Systematic Biology, maaliskuu 2015, 64. vsk, nro 2, s. 187–204. doi:10.1093/sysbio/syu072. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.5.2019. (englanniksi)
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.