Professio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Professio on vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanut ammatti. Professioiden asema perustuu todelliseen tai väitettyyn erikoisosaamiseen, johon ne ovat ovat saaneet ainakin osittaisen ja usein lakisääteisen monopoliaseman. Professionaalin asemaan liittyy usein tavallista suurempi autonomia työnteossa. Tyypillisiä ja vanhimpia professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen ammatit.

Organisaatiotaloustieteen mukaan profession keskeinen tunnusmerkki on, että professionaali toimii luotettuna asiantuntijana ja agenttina hänen palveluitaan hakevalle päämiehelle. Tämä on tarpeellista silloin, kun työ vaatii erikoisasiantuntemusta jonka seuraamuksia päämies ei voi suoraan valvoa tai mitata. Niinpä profession tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat teoreettiseen tietoon perustuva osaaminen, koulutuksen ja harjoituksen tarve, alatyypilliset erityissäännöt kuten papin rippisalaisuus, sekä ryhmän jäsenten taitojen testaaminen.

Tällaisessa järjestelyssä professionaali myös tekee merkittäviä päätöksiä päämiehensä puolesta, hänen valtuutuksellaan, mikä edellyttää erityistä luottamusta sijaistoimijan kykyyn toimia nimenomaan päämiehensä hyvinvointia edistäen, jopa yli oman välittömän hyötynsä. Tästä sitten seuraa yleensä ammatillisen itsevalvontaelimen olemassaolo, altruistisen palvelun merkityksen korostaminen, laajalle levinnyt ja selvästi lain kirjainta tiukempi yksityinen käyttäytymissäännöstö, kuten lääkärinetiikka, sekä sitä kautta alan itsevalvontakoneistojen tavallista suurempi kansainvälisyys ja riippumattomuus paikallisista laeista.

Sosiologisesti professioita ovat kuitenkin määritelmällisesti täsmälleen ne ammatit, jotka ovat yhteiskunnassa onnistuneet saamaan profession aseman. Professiosaatio tarkoittaa prosessia, jossa ammattikunta pyrkii liittämään omaan ammattiinsa edellä mainittuja ominaisuuksia tai muuten esiintymään professiona, jotta se voisi parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Onnistuakseen tässä ammattikunnan täytyy sosiologi Andrew Abbottin mukaan onnistua saamaan itselleen laillinen asema suhteessa ammattiin liittyvään abstraktiin tietoon.

Niinpä professio on käsitteenä jännitteessä yleisemmän ammatin kanssa: se voi toisaalta tarkoittaa alaa joka on sattunut mielivaltaisista syistä saavuttamaan laillisen tai muuten yhteiskunnallisesti erityisen aseman, ja toisaalta alaa jonka erityiset luottamus- ja asiantuntijapiirteet jo taloudellisista syistä erottavat sen yleisemmästä työnteosta.

Organisaatiotaloustieteessä myös tunnetaan termi professionalisaatio. Se tarkoittaa prosessia, jossa tiedon ja teknologisen osaamisen kasvaessa sekä yhteiskunnallisen työnjaon alati hienojakoistuessa yhä useammista aloista tulee läpinäkymättömiä muiden alojen osaajille. Prosessi johtaa siihen, että jatkuvasti suurempi osa työstä vaatii sellaista luottamusta jota vain harvoilta professionaaleilta aiemmin edellytettiin. Seuraamuksena on, että yhä suurempi osa työstä professiosoituu kehityksen ja kasvun myötä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Watson, Tony J.: Sociology, Work and Industry, 4. painos. Routledge, 1980. ISBN 0-415-32165-4.