Prince Royal (1610)
| Prince Royal | |
|---|---|
 Prince Royal saapuu Vlissingeniin vuonna 1613 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Woolwichin telakka |
| Kölinlasku | 20. lokakuuta 1608 |
| Laskettu vesille | 25. syyskuuta 1610 |
| Palveluskäyttöön | 6. huhtikuuta 1613 |
| Poistui palveluskäytöstä | uudelleen rakennettu 1639–1641 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 890–1 187 t |
| Pituus | 35,05 m (köli) |
| Leveys | 13,26 m |
| Syväys | 5,49 m |
| Miehistöä | 500 (1624) |
| Aseistus | |
| Aseistus | 51 tykkiä |
Prince Royal oli Englannin kuninkaallisen laivaston vuonna 1610 vesillelaskettu 51-tykkinen kolmikantinen linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin marraskuussa 1607 nimellä Victory Woolwichin telakalta, jossa rakennustöistä vastasi Phineas Pett. Köli laskettiin 20. lokakuuta 1608. Alus laskettiin vesille 25. syyskuuta 1610.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus otettiin palvelukseen 6. huhtikuuta 1613 pääamiraali ja Nottinghamin jaarlin Charles Howardin lippulaivana kuljettamaan Jaakko I:n vanhin tytär prinsessa Elizabeth ja hänen vastavihitty aviopuolisonsa Frederick Doverista Vlissingeniin. Alus oli 1621 huollettavana, jolloin lahonneet puuosat vaihdettiin uusiin. Alusta huollettiin 1623 uudelleen, jolloin poistettiin portaat kahdelta alemmalta tykkikannelta perästä ja keulasta.[1]
Alus palasi palvelukseen 1623 Rutlandin jaarlin lippulaivana päällikkönään Henry Mainwaring, kun laivasto hyökkäsi Espanjaan. Laivasto lähti merelle 24.elokuuta. Alus makasi tämän jälkeen vuodesta 1624 alkaen ankkurissa Chathamissa reserviin sijoitettuna, kunnes se palautettiin palvelukseen touko-kesäkuussa 1625 kuljettamaan uusi kuningatar Boulognesta Doveriin, jonne alus saapui 12. toukokuuta. Aluksen modernisointia, joka oli hyväksytty 27. syyskuuta 1635, viivästytettiin ja uudelleen rakennustyöt toteutettiin Woolwichissa vasta vuosina 1639–1641.[1]
Uudelleen rakentaminen 1639–1641[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen uudelleen rakentaminen tilattiin 9. lokakuuta 1637 Woolwichin telakalta, jossa rakennustöistä vastasi Peter Pett. Se telakoitiin 1639 ja laskettiin vesille 14. lokakuuta 1641.[2]
Alus otettiin palvelukseen 1643 Kanaalin laivastoon Warwickin jaarlin lippulaivana päällikkönään Richard Blyth. Alus nimettiin uudelleen helmikuussa 1649 (mahdollisesti seitsemäs päivä) Resolutioniksi. Vuonna 1650 alus oli merikenraalien (engl. Generals-at-Sea) Robert Blake ja Richard Deane lippulaivana päällikkönään William Wildey, kun se kuului Tagusin edustalla olleeseen Pophamin laivueeseen. Alus oli jälleen vuonna 1652 Robert Blaken lippulaivana ja se osallistui 28. syyskuuta Kentish Knockin taisteluun. Seuraavana vuonna alus oli merikenraalien George Monckin ja Richard Deanen lippulaivana päällikkönään John Bourne. Se osallistui 2.-3. kesäkuuta Gabbardin taisteluun, jossa Deane sai surmansa. Alus oli 31. heinäkuuta Scheveningenin taistelussa edelleen Monckin lippulaivana, jonka jälkeen aluksen päälliköksi tuli Richard Lyons. Vuonna 1656 aluksen päällikkönä oli John Lawson, joka nimettiin vara-amiraaliksi. Alus kuului Blaken laivastoon ja sen päälliköksi tuli Richard Badiley, joka nimettiin kontra-amiraaliksi.[2]
Kuningasvallan palauttamisen jälkeen Kaarle II palautti 23. toukokuuta 1660 aluksen nimeksi HMS Royal Prince. Se siirrettiin Chathamiin uudelleen rakennettavaksi 1661.[2]
Uudelleen rakentaminen 1661-1663[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuussa 1661 noin 6 500 puntaa varattiin Royal Princen korjaamiseksi ja työn tuli valmistua vuoteen 1663 mennessä. Aluksen köliä jatkettiin 5,18 metriä, mikä tarkoitti samalla merkittäviä rakenteellisia muutoksia muualle alukseen. Valmistuttuaan aluksella oli kahdella alemmalla tykkikannellaan kolmetoista tykkiporttia puolellaan ja ylimmällä kaksitoista. Lisäksi puolikannella oli viisi porttiparia ja keula- ja peräkannella kummassakin kaksi. Näin aluksella oli kaikkiaan 94 tykkiporttia.[3]
Aluksen rakennustyö tilattiin 20. kesäkuuta 1661 Chathamin telakalta, missä töistä vastasi Sir Phineas Pett nuorempi. Köli laskettiin 11. heinäkuuta 1663. Alus otettiin palvelukseen 20. helmikuuta 1665 Sandwichin jaarlin amiraali Edward Montagun lippulaivana päällikkönään Sir Roger Cuttance (aateloitu 1. heinäkuuta 1664), joka sai surmansa 13. helmikuuta 1666. Alus osallistui 3. kesäkuuta Lowestoftin taisteluun sinisen laivueen keskimmäisessä osastossa. Aluksen päälliköksi tuli 14. helmikuuta 1666 Sir George Ayscue, joka oli samalla nimettynä siniseksi amiraaliksi. Alus osallistui 1. kesäkuuta alkaneeseen neljän päivän taisteluun valkoisen laivueen keskimmäisessä osastossa, kun se ajoi 3. kesäkuuta matalikolle Galloper Sandissä. Alankomaalaiset valtasivat aluksen, minkä jälkeen se poltettiin.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1603–1714 – Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2009. ISBN 978-1-84832-040-6. (englanniksi)