Kevätesikko
| Kevätesikko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Esikkokasvit Primulaceae |
| Suku: | Esikot Primula |
| Laji: | veris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Primula veris |
|
 |
|
| Katso myös | |
Kevätesikko (Primula veris) on keväällä kukkiva esikkolaji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätesikon lusikanmuotoiset, noin 5–15 cm pitkät lehdet kasvavat ruusukkeena maata vasten. Niiden keskeltä nousee 5–30 cm korkeita kukkavarsia, joiden päässä on 10–20 keltaista kukkaa. Kevätesikko kukkii touko-kesäkuussa.[1] Kevätesikon voi sekoittaa helposti lehtoesikkoon (Primula elatior).
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätesikkoa tavataan Euroopan ja Länsi-Siperian lauhkealla vyöhykkeellä, lähinnä sen eteläosassa eli lehtimetsävyöhykkeellä. Etelässä se esiintyy harvinaisena välimerenilmaston alueella lähinnä vuoristoissa ja puuttuu Unkarin pustalta ja Kaakkois-Euroopan aroilta.[2]
Suomessa kevätesikkoa esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, mutta suotuisilla paikoilla niitä tavataan jopa Lapissa asti. Vakiintunut alkuperäinen kasvi tai muinaistulokas se on vain Lounais-Suomessa. Pohjoisempana sen satunnaiset esiintymät lienevät peräisin koristekasvina viljellyistä esikoista.[3][1]
Kevätesikko on Ahvenanmaan maakuntakasvi.[1]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätesikkoa tavataan lehtoniityillä ja lehdoissa sekä asutuksen läheisyydessä puutarhakarkulaisena.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätesikon kukkia on aikaisemmin käytetty paloviinan ja nuuskan värjäämiseen. Kukista on tehty myös viiniä ja tuoreita lehtiä syöty salaattina.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 216.
- ↑ a b Anderberg, Arne: Primula veris (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kevätesikon (Primula veris) levinneisyys Suomessa Viitattu 18.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Kevätesikko (Primula veris)
- Kasviatlas 2022: Kevätesikon (Primula veris) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kevätesikko (Primula veris)
- Luontoportti: Kevätesikko (Primula veris)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Primula veris – kevätesikko
- United States Department of Agriculture (USDA): Primula veris (englanniksi)
|