Pristina

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Priština)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pristina
Prishtina (alb.)
Приштина, Priština (serb.)
Prishtina Collage.jpg

Pristina

Koordinaatit: 42°40′N, 21°10′E

Valtio Kosovo
Piirikunta Pristinan piirikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 524,44 km²
Korkeus 652 m
Väkiluku (2011) 198 897[1]
 – Tiheys 396,1 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
















Pristina[2] (albaniaksi Prishtina, serb. Приштина, Priština) on Kosovon pääkaupunki. Vuoden 2011 väestönlaskennasssa sen asukasluku oli 198 897.[1] Suurin osa kaupungin asukkaista on albaaneja. Pristina oli yksi keskiaikaisen Serbian pääkaupungeista ja myöhemmin autonomisen Kosovon pääkaupunki. Siitä tuli itsenäisen Kosovon pääkaupunki Kosovon annettua itsenäisyysjulistuksen vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut maan itsenäisyyttä ja pitää Kosovoa edelleen osana Serbiaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki ja keskiaikainen Serbia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisen Ulpianan raunioita Pristinan ulkopuolella.

Arkeologisten kaivausten mukaan nykyisen Pristinan alueella on ollut asutusta jo neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Illyrialaisetasuttivat alueen 300-luvulla eaa. ja Rooman valtakunnan aikana alue tunnettiin välietappina Naissuksen (Niš), Lissumin (Ljes) ja Skupin (Skopje) välillä. 10-luvulla jaa. noin 12 kilometrin päähän nykyisestä Pristinasta kasvoi Ulpiana (Lipljan) niminen roomalaiskaupunki. Justinianus I källeenrakennutti kaupungin 500-luvulla ja se sai nimen Justiniana Secunda. Slaavien valloitettua alueen kaupunki kuitenkin hävisi historiankirjoista. Varhaisen slaavilaisen Serbian valtion aikana alue vaurastui hopeakaivosten seurauksena ja Serbian kuningas Milutin (1282-1321) teki Pristinasta maan pääkaupungin. Kuningas Stefan Uroš III vietti suuren osan ajastaan Pristinassa ja hänen pojallaan Stefan Dušanilla oli kaupungissa palatsi, jossa hän tapasi Konstantinopolita paenneen keisari Johannes VI Kantakuzenosin. Dušanin palatsi sijaitsi todennäköisesti nykyisen kellotornin ja Pazar-moskeijan välissä. Stefan Uroš V:n valtakauden jälkeen Pristinasta tuli Vuk Brankovićin pääkaupunki ja säilyi sellaisena myös serbien kärsittyä tappion Osmanien valtakunnalle Kosovo Poljen taistelussa vuonna 1389. Serbian despotaatin aikana Pristina oli yksi Serbian kaupan keskuksista. Kaupungissa oli ragusalaisten kauppiaiden siirtokunta ja se ytuli tunnetuksi turnajaisistaan.[3]

Osmanien valtakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmanien muodostama uhka jatkoi kasvuaan ja vuonna 1439 osmanit asettivat Ishak Beyn edustajakseen Pristinassa ja hallitsivat kaupunkia kokonaan vuoteen 1455 mennessä. Serbian kuninkaiden palatsi tuhottiin ja sen tilalle rakennettiin muita rakenn8uksia, kuten Pazar-moskeija. Alueen hallinnollinen keskus siirrettiin Pristinasta Vučitrniin, mutta se säilytti taloudellisen merkityksensä paljolti sen ragusalaisen siirtokuntansa ansiosta. 1500-luvulla kaupungissa matkailleet kuvailivat sitä rikkaaksi. Kaupunki kärsi mittavat tuhot suuren Turkin sodan aikana ja etenkin vuonna 1689, jolloin itävaltalaiskenraali Piccolomini valtasi Pristinan ja Skopjen serbien ja katolilaisten albaanien tukemana. Itävaltalaisten vetäytyessä 1690 heidän mukanaan pohjoiseen lähti suuri osa alueen serbitaustaisesta väestöstä osmanien kostotoimien pelossa. Saman tapainen muuttoaalto käynnistyi myös Itävallan–Turkin sodan aikana vuonna 1737. Serbien tilalle muutti islamin uskoisia albaaneja Albaniasta. 1700-luvulla Pristinaa hallitsivat sittemmin osmanien alaisuudessa noin vuosisadan ajan gjinollien albaanisuku. Vuonna 1800-luvulla kaupungissa oli noin 9 000-12 000 asukasta ja kaupungin taloudellinen merkitys väheni. Vuonna 1910 Pristinassa oli yhteensä 4 00 taloutta ja sen asukkaat muodostuivat albaaneista, serbeistä, juutalaisista, romaneista ja tšerkesseistä. Talouksista 3 200 oli muslimeja, 531 ortodoksisia ja 65 juutalaisia.[3]

Jugoslavia ja itsenäinen Kosovo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan runtelemaa Pristinaa vuonna 2000.

Serbian armeija valloitti Pristinan ensimmäisen Balkanin sodan aikana vuonna 1912 ja tällä kertaa kaupungista pakeni sen muslimitaustaisia asukkaita muuttoliikkeessä, joka jatkui aina ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeenkin. Vuonna 1913 kaupoungissa oli 18 174 asukasta. Bulgaria valtasi kaupungin vuonna 1915 ja serbit jälleenvaltasivat sen vuonna 1918. Vuopsien 1918 ja 1941 välillä kaupunki oli osa Jugoslavian kuningaskuntaa ja toisen maailmansodan aikana se oli osa Natsi-Saksan ja Italian hallitsemaa Suur-Albaniaa. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungista tuli sosialistiseen Jugoslaviaan kuuluneen Kosovon ja Metohijan autonomisen alueen (myöhemmin yksinkertaisesti Kosovo) pääkaupunki, sekä maan albaanivähemmistön kulttuurillinen ja poliittinen pääkaupunki.[3] Vuonna 1990 Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević lakkautti Kosovon autonomian ja alue siirrettiin Serbian suoraan hallintaan. Kosovon sota alkoi vuonna 1996 Kosovon vapautusarmeijan aloitettua laajamittaiset hyökkäykset ja serbien ryhdyttyä vastatoimiin. Nato aloitti Jugoslavian pommituksen vuonna 1999, johon serbit vastasivat aloittamalla Kosovon etniset puhdistukset. Rauhansopimuksen jälkeen alueen otti hallintaansa YK ja Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Nykyisin Pristina on Serbian edelleen osanaan pitämän itsenäisen Kosovon pääkaupunki.[4]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltaista tieliikennettä Pristinassa.

Kaupunki sijaitsee kahden suuren maantien risteyksessä, ja sillä on kansainvälinen lentokenttä, joka sijaitsee 16 km kaupungin keskustasta. Pristinasta on säännöllisiä lentoja Wieniin, Ljubljanaan, Tiranaan, Lontooseen, Stuttgartiin, Hampuriin, Geneveen, Budapestiin, Milanoon ja Veronaan.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerrostalorakennuksia Pristinassa

Vuonna 2011 Pristinassa oli yhteensä 198 897 asukasta.[6] Vuoden 2016 arvion mukaan asukkaita on yhteensä 207 708.[1] Vuonna 2011 kaupungin asukkaiden suuri valtaosa oli etniseltä taustaltaan albaaneja (194 452). Vähemmistöjä olivat esimerkiksi turkkilaiset (2 156), aškalit (557), serbit (430), bosnialaiset (400) ja goranit (205).[6] Muun kuin albaanitaustaisen väestön osuus kunnan väestöstä oli huomattavasti suurempi ennen vuotta 1999, mutta sotaa paenneista vain pieni osa on palannut takaisin kaupunkiin. Joidenkin lähteiden mukaan serbien todellinen määrä Pristinassa ja läheisissä kylissä on noin 2 000.[7]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pristinan yliopisto on perustettu vuonna 1969. Siinä on nykyisin seitsemäntoista tiedekuntaa, joista osalla on toimintaa myös muissa kaupungeissa.[8] Kaikkiaan yliopistossa on noin 28 000 opiskelijaa.[9] Yhteensä Pristinassa on 54 ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosta.[7]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kosovo: Administrative Division citypopulation.de. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  2. Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet 18.3.2011. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 12.4.2011.
  3. a b c C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam), s. 335-337. E. J. Brill, 1995. ISBN 90 04 09834 8. (englanniksi)
  4. Kosovo profile BBC News. BBC. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  5. Pristina international airport
  6. a b Population by gender, ethnicity at settlement level (pdf) (s. 42) Kosovo Agency of Statistics. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  7. a b Prishtinë/Priština (pdf) September 2015 Municipal Profile. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  8. University of Prishtina
  9. Monografia University of Prishtina (s.110)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]