Postlar
| Postlar (Mattila) | |
|---|---|
| Sijainti | Yli-Kerava, Kerava |
| Rakennustyyppi | Maatila |
| Perustettu | 1500-luvun loppu |
| Valmistumisvuosi | 1800-luvun loppu |
| Omistaja | Asunto Oy Keravan Mattila |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | laudoitus |
|
Sibeliukset asuivat tilalla 1899-1902 |
|
 |
|
Postlar (tunnetaan myös nimellä Mattila) on Keravalla sijaitseva vanha ratsutila ja kruunun virkatalo, joka kuuluu osaksi säveltäjä Jean Sibeliuksen suojeltua kulttuurimaisemaa. Postlar-Mattilan alue muodostaa yhdessä Keravan kartanon, Keravan kivisillan ja jokilaakson peltojen kanssa yhden Keravan merkittävimmistä kulttuurimaisemista. Sibeliukset asuivat Postlarin tilakeskuksessa sijaitsevassa Mattilan talossa vuosina 1899-1902.
Nykyisin Mattilan talon omistaa Asunto Oy Keravan Mattila ja rakennus on muutettu paritaloksi.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Postlar tunnetaan vanhana ratsutilana ja kruunun virkatalona ja tila mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1500-luvun lopulla. Vuonna 1736 tila jaettiin kahtia Postlariksi ja Mattilaksi. Virkataloa viljelivät vuokramiehet eli lampuotit kun taas Mattilan omistajina mainitaan Eskelinien suku (myöhemmin nimi suomennettu muotoon Eho).[3][4]
Tilan pitkänomainen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Tilakeskuksessa sijaitseva toinen asuinrakennus on 1800-luvun lopulta ja nuorin 1920-1930-luvulta.
1920-luvulla Suomen valtio otti Postlarin haltuunsa ja perusti tilan maille nuorisovankilan, eli nykyisen Keravan vankilan.[4]
Postlarin tilakokonaisuus kuuluu Firenzen maisemayleissopimuksen piiriin.[5]
Sibeliukset Mattilassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilan tilakeskuksessa on vuodesta 1730 sijainnut entisen Mattilan talon tilakeskus, jossa Sibeliukset asuivat vuosina 1899-1902. Mattilalla asuessaan Jean Sibeliuksella oli tuottelias jakso, johon kuuluu muun muassa Sibeliuksen 2. sinfonia ja Finlandia. Mattilassa Sibelius sävelsi myös sekä yksinlaulu- että kuoroteoksia. Postlarin pihapiiriä rajaavaa 1800-luvulla rakennettua kaksiosaista luhtiaittaa kutsutaan myös Sibeliuksen aitaksi, sillä säveltäjä asui siinä kesäisin.[5]
Tuottavasta ajasta huolimatta Sibeliusten aikaan Mattilassa mahtui myös surua; perheen kuopus Kirsti menehtyi lavantautiin.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Story Map Journal www.arcgis.com. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ https://keravanasuntomessut2024.fi/ keravanasuntomessut2024.fi. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Sibeliuksen entinen koti kaupan - näyttää ulkoa samalta kuin 100 vuotta sitten www.iltalehti.fi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b c Heikki Simola: Keravan kotiseutupolku - opas omatoimiselle aikamatkalle, s. 5. Heikki Simola, 2019.
- ↑ a b Jaakko Laakso, Mikko Alatalo: Kirjallinen kysymys 907/2006 vp - Säveltäjä Jean Sibeliuksen kulttuurimaiseman suojelu Keravalla 17.11.2006. Eduskunta - Riksdagen. Viitattu 16.2.2021.