Portugalin väestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Portugalin väkiluvun kehitys 1961–2003 (luvut tuhansissa)

Portugalin arvioitu asukasluku vuonna 2016 oli 10 309 573. Vuonna 2001 asukkaita oli 10 356 117, joista 51,7 % oli nais- ja 48,3 % miespuolisia. Portugali on uskonnollisesti ja kielellisesti verrattain homogeeninen maa. Nykypäivän portugalilaiset ovat lähinnä Rooman valtakuntaa edeltäneiden keltti- ja iberiheimojen jälkeläisiä.

Väestörakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Portugalin tilastokeskuksen mukaan koko maassa asui 10 309 573 asukasta. Manner-Portugalin asukasluku oli 9 809 414, Madeiran 254 876 ja Azorien 245 283.[1] Portugalin väkiluku on laskussa, sillä vuonna 2009 maassa asui 10 573 479 asukasta. Vuonna 2016 väestönkasvu oli -0,31 prosenttia.[2]

Portugalin väestö ikääntyy, koska hedelmällisyysluku laskee ja ihmiset elävät pidempään. Vuonna 2016 syntyi 87 126 lasta eli 8,4 syntymää tuhatta asukasta kohti (1,9 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna). Vaikka kokonaishedelmällisyysluku kasvoikin hieman, se on edelleen selvästi liian pieni, jotta väestö kasvaisi luonnollisesti.[3]

Portugali oli pitkään maastamuuton maa. Portugalilaiset alkoivat 1960–70-luvulla paeta niin köyhyyttä kuin diktatuuriakin esimerkiksi Ranskaan. Niinpä Pariisia kutsutaan Portugalin toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.[4] Nyttemmin siirtolaisia on tullut varsinkin entisistä siirtomaista ja Itä-Euroopan valtioista.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkea imeväiskuolleisuus ja maastamuutto hidastivat Portugalin väestönkasvua 1800- ja 1900-luvulla. Ensimmäinen virallinen väestönlaskenta tehtiin vuonna 1864, jolloin väkiluvuksi saatiin noin 4,3 miljoonaa. Sen jälkeen väestö kasvoi alle yhden prosentin vuositahtia käyden tämän yläpuolella ainoastaan 1930- ja 1940-luvulla.[5]

1960-luvulla Portugalin väkiluku väheni 300 000:lla ja 1970-luvun alussa väestönkasvu oli edelleen seisahduksissa. Monet kansalaiset muuttivat pois maasta työn perässä tai välttyäkseen sotapalvelukselta siirtomaasodissa. Vuonna 1974 väkiluku osoitti ensimmäistä kertaa kasvun merkkejä ja vuonna 1981 maan väkiluvuksi arvioitiin 9,8 miljoonaa eli 1,2 miljoonaa enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Pääosa väestönkasvusta johtui arviolta 500 000–800 000 Afrikan siirtomaista saapuneen pakolaisen asuttamisesta. 1980-luvun alussa väestö kasvoi arviolta 0,8 prosentin vuositahtia ja kääntyi sitten laskuun.[5]

1900-luvun lopulla imeväiskuolleisuus kääntyi laskuun ja maastamuutto hidastui kun taloudellinen tilanne parani. 1990-luvun alussa vuosittainen väestönkasvu oli arviolta 0,4 prosenttia, ja vuonna 1992 maan väkiluvuksi arvioitiin Azorit ja Madeira mukaan lukien 10,5 miljoonaa.[5]

Etniset ryhmät ja kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugali on sekä kielellisesti että etnisesti melko homogeeninen valtio.[6] Maassa asui vuoden 2016 lopussa 392 969 ulkomaalaista eli noin 3,8 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaisten määrä oli kasvanut vuoden aikana 2,4 prosentilla, mitä ennen se oli laskenut kuusi vuotta peräkkäin. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat brasilialaiset (79 569 asukasta), kapverdeläiset (36 193 asukasta), ukrainalaiset (34 428 asukasta) ja romanialaiset (30 429 asukasta).[7] Lisäksi Portugalissa asuu muun muassa noin 10 000 marranoa, jotka ovat niiden juutalaisten jälkeläisiä, jotka joutuivat aikoinaan esittämään kristittyjä käännynnäisiä, vaikka samalla harjoittivatkin juutalaisuutta salaa kryptojuutalaisina.[6] Portugalin asukkaista noin 800 on suomalaisia.[8]

Romaanista portugalin kieltä puhutaan koko maassa, jonka lisäksi Miranda do Douron alueella puhutaan alueellisesti tunnustettua mirandeesia. Ethnologue luettelee Portugalissa käytettäviksi kieliksi asturian, celón, galegon, mirandeesin, portugalin, portugalilaisen viittomakielen ja vlaxinromanin.[9] Portugali yhdistää kansaa, sillä lähes kaikki asukkaat puhuvat sitä äidinkielenään.[6] Peruskoulutuksessa opetetaan englantia ja ranskaa.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinusko on ollut keskeisessä asemassa Portugalin historiassa, ja sillä on edelleen suuri merkitys.[10] Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Portugalin suurin uskonnollinen yhteisö on katolinen kirkko, johon kuuluu 81,0 % portugalilaisista.[11] Katolilaisten määrä on kuitenkin tasaisesti vähenemässä.[10] Muita kristittyjä on noin 3,3 % ja muita uskontoja 0,6 % väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia on 6,8 % ja kantansa ilmoittamattomia 8,3 % väestöstä.[11] Suurimmat ja vanhimmat protestanttiryhmät ovat anglikaanit ja metodistit. Evankelikaaniset kirkot ovat saaneet 2000-luvulla suosiota, mutta niiden osuus on silti pieni. Myös juutalaisten osuus on pieni.[6] Ennen 1500-lukua juutalaisia oli huomattava määrä, mutta vuonna 1496 kuningas Emanuel I määräsi heidät karkotettaviksi tai käännytettäviksi katolisuuteen.[12] Alueen nykyisen väestön keskuudessa 20 prosentilla on DNA-analyysin perusteella juutalaisia esi-isiä.[13]

Uskonnonvapaus on tullut maahan vasta vuoden 1976 perustuslaissa. Useimmat muut kuin katolisen uskonnon harjoittajista ovat taustaltaan maahanmuuttajia.[14]

Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % portugalilaisista uskoo Jumalan olemassaoloon.[15]

Portugalilaissyntyisiä paaveja ovat olleet Johannes XXI[16] ja Pyhä Damasus I. Portugalin vanhimpia kirkkoja on vuonna 1147 rakennettu Lissabonin tuomiokirkko.[17]

Fátiman kaupunki on tärkeä pyhiinvaelluskohde ja vetää vuosittain puoleensa satoja tuhansia pyhiinvaeltajia.[10]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalin terveydenhoitojärjestelmää uusittiin vuonna 2002, jotta kustannuksia saataisiin pienemmäksi ja tehokkuutta paremmaksi. Sitä arvosteltiin sitä ennen pitkään lääkäripulasta ja tehottomuudesta. Portugalissa on sekä julkisia että yksityisiä sairaaloita. Santa Casa da Misericórdian hyväntekeväisyyssairaalat ovat tärkeitä erityisesti vanhuksille.[6]

Portugalissa oli vuonna 2016 4,9 lääkäriä 6,7 sairaanhoitajaa tuhatta asukasta kohti. Molempien määrät kasvoivat muutamalla prosentilla vuodesta 2015. NUTS II -alueista eniten lääkäreitä oli Lissabonin metropolialueella (6,3 tuhatta asukasta kohti) ja vähiten Alentejossa (2,8 tuhatta asukasta kohti).[18]

Portugalilaisten odotettavissa oleva elinikä on kasvanut muutamilla vuosilla 2000-luvun aikana. Miesten odotettavissa oleva elinikä on kasvanut vuosina 2000–2016 73,1 vuodesta 77,6 vuoteen ja naisilla 79,8 vuodesta 83,4 vuoteen. Samaan aikaan 65-vuotiaiden jäljellä oleva elinikä on kasvanut keskimäärin 16,6 vuodesta 19,3 vuoteen.[19]

Vuonna 2015 Portugalissa kuoli 108 922 ihmistä. Tilastollisesti suurimmat kuolinsyyt olivat verenkiertojärjestelmän sairaudet ja syövät, jotka aiheuttivat yhdessä 54,3 prosenttia kuolemista.[20] Vuonna 2015 uusia AIDS-tapauksia Portugalissa tuli 238. Se on 81,3 prosenttia vähemmän kuin niiden huippuvuonna 1999.[21]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coimbran yliopisto.

Portugalissa on oppivelvollisuus 6–18-vuotiaille. 12 vuotta kestävä pakollinen koulu on kaksi vuotta pidempi kuin OECD-maiden keskiarvo.[22]

1990-luvun alussa Portugalin väestöstä oli erilaisten tutkimusten ja arvioiden mukaan 14–20 % lukutaidottomia, tosin useimmat luku- ja kirjoitustaidottomista olivat iäkkäämpiä ihmisiä.[23] Portugalin hallitus oli alkanut 1980-luvun loppupuolella panostaa koulunkäyntiin aiempaa enemmän, kun tutkimuksissa oli havaittu lukutaidottomien suuri määrä.[6] Lukutaitoisten osuus on tuon jälkeen kasvanut selvästi, sillä Unescon mukaan vuonna 2011 yli 15-vuotiaista 94,5 osasi lukea. Miehillä lukutaito oli hieman parempaa, sillä yli 15-vuotiaiden naisten lukutaito oli vuonna 2011 92,9 prosenttia ja miehillä 96,3 prosenttia.[24]

Portugalin ensimmäinen yliopisto oli Coimbran yliopisto, joka perustettiin Lissabonissa vuonna 1290 ja siirrettiin Coimbraan 1537. Vuonna 1559 perustettiin Évoran ja vuonna 1911 Lissabonin yliopisto.[6] Opiskelijamäärältään suurin yliopisto on Porton yliopisto, jossa on 29 000 opiskelijaa.[25] Vanhin yksityinen yliopisto on Portugalin katolinen yliopisto. 1970–1980-luvuilla Portugaliin avattiin useita uusia yliopistoja, kuten Aveiron yliopisto, Minhon yliopisto, Lissabonin polytekninen opisto, Porton polytekninen opisto, Azorien yliopisto, Algarven yliopisto ja Madeiran yliopisto. Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuosittain tekemässä arviossa vuonna 2013 Lissabonin yliopisto oli sijoilla 301–400 ja Lissabonin teknillinen yliopisto sijoilla 401–500.[26]

Vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa, jossa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, Portugali sijoittui kaikissa OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.[27] Vuosina 2002-2012 Portugalin tulokset paranivat etenkin matematiikassa, ja vuonna 2012 maa oli lähellä OECD:n keskitasoa.[28]

Tilastotietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukasluvun kehitys

Muuta

  • Mediaani-ikä: 38,5 vuotta
  • Väestönkasvu: 0,36 % (2006)
  • Lapsikuolleisuus: 4,98 tuhatta kohden
  • Elinajanodote: 77,7 vuotta
  • Lukutaitoisuus: 93,3 %

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lissabon (564 657 as.)
  2. Sintra (409 482 as.)
  3. Vila Nova de Gaia (288 749 as.)
  4. Porto (238 954 as.)
  5. Loures (199 231 as.)
  6. Cascais (181 444 as.)
  7. Amadora (176 239 as.)
  8. Braga (170 858 as.)
  9. Oeiras (168 475 as.)
  10. Matosinhos (168 451 as.)
  11. Almada (164 844 as.)
  12. Seixal (164 715 as.)
  13. Gondomar (164 096 as.)
  14. Guimarães (161 876 as.)
  15. Coimbra (148 474 as.)
  16. Odivelas (143 995 as.)
  17. Santa Maria da Feira (142 295 as.)
  18. Vila Franca de Xira (133 224 as.)
  19. Vila Nova de Famalicão (131 690 as.)
  20. Barcelos (123 831 as.)
  21. Setúbal (120 117 as.)
  22. Maia (120 111 as.)
  23. Leiria (119 870 as.)

Alueiden asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portugalin alueet suuruusjärjestyksessä asukasluvun mukaan:

Sija Alue Väkiluku
(2011)[29] 		Pinta-ala
(km²)[29] 		Asukastiheys
(as./km²)
1. Norte 3 689 713 21 284 173,3
2. Lissabon 2 815 851 3 001 938,3
3. Centro 2 327 026 28 200 82,5
4. Alentejo 758 739 31 603 24
5. Algarve 450 484 4 996 90,1
6. Madeira 267 938 801 334,5
7. Azorit 246 102 2 322 105,9

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ População residente por Local de residência 15.7.2017. Instituto Nacional de Estatística. Viitattu 29.1.2018. (portugaliksi)
  2. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 15.
  3. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 63.
  4. ↑ Pilvikki Kause: Siirtolaiselokuva hurmaa HS.fi. 28.9.2013. Viitattu 28.9.2013.
  5. ↑ a b c Solsten, Eric (toim.): Portugal: A Country Study – Population 1993. Library of Congress. Viitattu 30.1.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g Encyclopædia Britannica.
  7. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 66–67.
  8. ↑ http://www.finlandia.org.pt/doc/fi/tietopt/#vaesto
  9. ↑ Portugal Ethnologue Ethnologue. 2013. Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (eds.). 2013. Ethnologue: Languages of the World, Seventeenth edition. Dallas, Texas: SIL International.. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Lonely Planet. Portugal, s. 43.
  11. ↑ a b Census – Final results : Portugal – 2011 Statistics Portugal. Viitattu 2014-17-4.
  12. ↑ The Spanish Expulsion 1492 Jewish Virtual Library. Viitattu 1.3.2014.
  13. ↑ Espanjan inkvisitio ei onnistunut työssään. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 6, s. 5. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  14. ↑ Non-Catholic Religious Groups Country Study Portugal. Viitattu 1.3.2014.
  15. ↑ Special Eurobarometer, biotechnology, page 204 (PDF) ec.europa.eu. Fieldwork: Jan-Feb 2010.
  16. ↑ Pope John XXI (XX). Catholic Encyclopedia. New York: Robert Appleton Company. 1913. (englanniksi)
  17. ↑ Lisbon Cathedral Sacred Destinations. Viitattu 27. heinäkuuta 2013.
  18. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 82.
  19. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 16.
  20. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 86.
  21. ↑ Statistical Yearbook of Portugal, s. 88.
  22. ↑ Education Policy Outlook Portugal (pdf) 10/2014. OECD. Viitattu 29.1.2018. (englanniksi)
  23. ↑ Mongabay
  24. ↑ Portucal Unesco. Viitattu 29.1.2018. (englanniksi)
  25. ↑ University of Porto Compostela Group of Universities. Arkistoitu 1.3.2014. Viitattu 1.3.2014.
  26. ↑ Academic Ranking of World Universities 2013 Shanghai Jiao Tong. Arkistoitu 11.3.2019. Viitattu 1.3.2014.
  27. ↑ Who's No. 1? Finland, Japan and Korea, Says OECD Education Study 2001. Online Insider. Viitattu 30.3.2008.
  28. ↑ Pisa 2012 Key Findings OECD. Viitattu 1.3.2014.
  29. ↑ a b Portugal: Regions & Major Cities citypopulation.de. Viitattu 11.12.2011. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Portugalin_väestö&oldid=21165691”