Porin Ässien SM-liigakausi 1993–1994

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Porin Ässien SM-liigakausi 1993-1994 oli jääkiekkoseura Porin Ässien 18. kausi jääkiekon SM-liigassa ja 38. kausi Suomen jääkiekon korkeimmalla sarjatasolla. Kaudella 1992-1993 joukkue oli sijoittunut lopulta neljänneksi. liigakauden 1993-1994 runkosarjan avausottelu oli 18. syyskuuta 1993 Hakametsän hallissa Tapparaa vastaan ja runkosarjan päätösottelu 13. maaliskuuta 1994 kotona Kuopion KalPaa vastaan. Ässät pääsi pudotuspeleihin, mutta hävisivät puolivälieräsarjan Tapparalle.

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin Ässät kaudella 1993–1994
Runkosarjassa 2.
Lopullinen sijoitus 5.
Kausi (57p)
Koti V 13 - T 5 - H 6 (31 p)
Vieras V 12 - T 2 - H 10 (26p)
Tehdyt maalit 185
Päästetyt maalit 148
Joukkue
Toimitusjohtaja Lasse Heikkilä
Joukkeenjohtaja Kari Makkonen
Päävalmentaja Veli-Pekka Ketola
Valmentaja Ismo Läntinen
Kapteeni Olli Kaski
Varakapteenit Jari Korpisalo

Arto Heiskanen

Kotiareena Porin jäähalli
Yleisökeskiarvo
Tilastojen kärjessä
Maalit Jari Korpisalo (26)
Syötöt Vjatsheslav Fandul (26)
Pisteet Jari Korpisalo (49)
Jäähyt Jari Korpisalo (86 min)
Plus/miinus Jouni Vento (+20)
Voitot
Päästettyjen maalien keskiarvo

Kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähtökohdat kauteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

kaudeksi 1993-1994 Ässissä vaihtui ensiksi valmentaja. Viimeiset lähes 3 kokonaista kautta Ässiä luotsannut Vasili Tihonov siirtyi nhllään San Jose Sharksin valmennustiimiin. Lopulta Ässät päätyi palkkaamaan Veli-Pekka Ketolan päävalmentajakseen. Ensimmäisen kerran Ässät oli kaavaillut Ketolaa valmentajaksi jo kahdeksan vuotta aikaisemmin. Vaikka koko kiekkosuomi tunsi "Vellun" mittavine saavutuksineen pelaajana. Hänen kykynsä valmentajana olivat kysymysmerkki monelle. Merkittävimpänä pelaajamenetyksenä Ässät koki Petri Variksen siirtyminen Jokereihin. Näistä lähtökohdista huolimatta kauteen lähdettiin sillä odotuksella, että saavutettaisiin vähintään edelliskausien veroista menestystä. Kaudella läpimurtonsa teki myös nuori Ässäpuolustaja Pasi Peltonen Ässiin siirtyi Helsingistä myös Mikael Kotkaniemi.

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heti kauden avausviikonloppuna Ässät näytti kykynsä, ensin se kukisti vieraissa Tapparan 0-6, ja seuraavana päivänä Porissa JyP HTn jatkoajan jälkeen 5-4. Kauden alkuun Ässät esiintyy eritoten vahvana kotijoukkueena, ensimmäinen tappio kotikaukalossa tulee vasta sarjan kymmenennellä kierroksella. Joulutauolle Ässät lähti häviten yllättäen Reippaalle. Tauon jälkeen Ässät voittaa 11 pelistä 4, pelaa tasan 3 ja näin ollen häviää suoraan neljästi. Helmikuun maaottelutauon jälkeen Ässät voittaa 6 pelistä 5, ja ainoa pistemenetyskin tuli Hämeenlinnassa hpkta vastaan, jolloin pisteet jaettiin tasan. Ässät kiilaa hienon runkksarjan loppunsa ansiosta runkosarjassa toiseksi. Ässien pudotuspelivastustajaksi tulee siis puolivälierissä Boris Majorovin valmentama Tappara.

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ässät lähtee Tapparaa vastaan suurena ennakkosuosikkina. Erityisesti kotiedun ennakoitiin olevan Ässien yksi valteista. Kaikkien yllätykseksi Tappara riistääkin tämän edun heti sarjan avausottelussa 3-4. Seuraavassa pelissä Tapparan yllätyksen etu toimi jälleen. Tappara aloitti vahvasti ja teki jo ottelun toisella minuutilla 2 maalia. Tappara lopulta voitti 5-2 ja sai näin "ottelupallon" itselleen. Ässien päävalmentaja korosti pelin jälkeen positiivista asennetta vaikean tilanteen keskellä. Kapteeni Olli Kaski taas totesi medialle että tähän astisissa otteluissa oli nähty vain 95% pelaavan Ässät. Sarjan kolmannessa pelissä Porissa tuo puuttunut 5 prosenttia näytti löytyneen. Kun Ässät voitti 7-4. Tappara aloitti neljännen pelin jälleen kotonaan vahvasti. Tappara iskee puolen minuutin jälkeen johtoon. Ässät selviää erästä tasatuloksella Ari Saarisen maaleilla. Toinen erä oli Ässien, Ässät tekee 3 maalia ja menee ratkaiseva tuntuisesti johtoon 2-5. Kolmannessa erässä Tappara tekee vielä kaksi maalia muttei pääse tasoihin. Sarja siis venyi ratkaisevaan 5 peliin Porin Isomäkeen. Viidenteen peliin toi myös lisäjännitystä se, meneekö Ässien maalitykki Arto Javanainen yksin pudotuspelien kaikkien aikojen maalitilaston kärkeen. Ennen ottelua mies oli tasapisteissä Tapparan silloisen joukkueenjohtaja Timo Suden kanssa 38 maalilla. Javanainen sai kyllä pelissä kiekon maaliin, mutta maali hylättiin maalin siirtymisen takia.

6 000 potilaista katsojaa saakin heti erän alkuun unelmien täyttymyksen, kun Ässien Fandul teki avausmaalin. Tappara kuitenkin tiivistää puolustuspeliään ja ottaa myöhemmin pelin haltuun. Tappara menee lopulta johtoon toisen erän viime hetkillä, kun Ässät hankkii 2 jäähyä perätysten. Viimeisellä sekunnilla kiekko lipuu Takon selän taakse. Tästä Ässät ei enää toipunut, kolmannessa erässä Tapparan Pauli Järvinen tekee vielä 2 maalia, toisen tyhjiin, jonka jälkeen Isomäen yleisö suuttuu ja heittää mm pulloja ja muita roskia turhautuneena jäälle. Jää joudutaan lopulta ajamaan uudestaan ennen kuin peliä päästiin jatkamaan. Ässiä tämä kannattajien häiriköinti ei auttanut. Kausi päättyi siis suureen pettymykseen.

Joukkue kaudella 1993-1994

Maalivahdit
#1 Marko Härkönen (G) 1973
#35 Timo Järvinen (G) 1973
#27 Kari Takko (G) 1962
Puolustajat
#7 Olli Kaski (D)   “C” 1967
#25 Karri Kivi (D) 1970
#26 Stanislav Meciar (D) 1963
#9 Jarno Miikkulainen (D) 1972
#32 Nemo Nokkosmäki (D) 1970
#6 Pasi Peltonen (D) 1972
#21 Jouni Vento (D) 1966
Hyökkääjät
#11 Vjaceslavs Fanduls (C) 1969
#18 Jokke Heinänen (RW) 1970
#30 Arto Heiskanen (LW)   “A” 1963
#4 Arto Javanainen (RW) 1959
#17 Jari Korpisalo (RW)   “A” 1966
#31 Mikael Kotkaniemi (LW) 1969
#15 Jari Levonen (LW) 1966
#16 Jarno Levonen (RW) 1972
#20 Harri Lönnberg (C) 1971
#28 Jarno Mäkelä (C) 1973
#29 Rauli Raitanen (RW) 1970
#22 Ari Saarinen (LW) 1967
#33 Timo Salonen (RW) 1976
#23 Kari Syväsalmi (RW) 1973
#5 Pasi Tuominen (RW) 1974
#8 Janne Virtanen (C) 1968

[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liigan sivut: Liigan sivut Old.Liiga.fi. 25.12.2021.