Porfyrios

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee filosofia. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Porfyrios
Πορφύριος
Porfyrios.
Porfyrios.
Henkilötiedot
Syntynytn. 232
Tyros
Kuollutn. 304
Rooma
Ammatti filosofi
Koulutus ja ura
Opettaja Kassios Longinos, Plotinos
Oppilaat Iamblikhos
Koulukunta uusplatonilainen
Tutkimusalue filosofia
Tunnetut työt Eisagoge, Plotinoksen elämä, Plotinoksen Enneadien toimittaminen

Porfyrios Tyroslainen (m.kreik. Πορφύριος ὁ Τύριος, Porfyrios ho Tyrios, lat. Porphyrius Tyrius; n. 232 – n. 304) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porfyrios syntyi nimellä Malkhos (”Kuningas”) Tyroksessa roomalaisessa Syyriassa. Hän muutti Ateenaan opiskelemaan, ja siellä hänen opettajansa Kassios Longinos antoi hänelle nimen Porfyrios (”Purppuraan pukeutunut”), joka oli pilaileva viittaus kuninkaallisten viittojen väriin.

Porfyrios opiskeli Longinoksen alaisuudessa kielioppia ja retoriikkaa. Vuonna 262 hän lähti Roomaan Plotinoksen maineen houkuttelemana. Hän omistautui kuuden vuoden ajaksi uusplatonismin opiskelulle. Hän menetti terveytensä liiallisen työskentelyn vuoksi, ja muutti viideksi vuodeksi Sisiliaan. Palattuaan Roomaan Porfyrios luennoi filosofiasta ja ponnisteli tulkitakseen sillä välin kuolleen Plotinoksen hämärät opit suuremman yleisön ymmärtämään muotoon. Hän toimitti Plotinoksen teokset Enneadeiksi. Porfyrioksen tunnetuin oppilas on Iamblikhos, joka oli Porfyrioksen kanssa eri mieltä teurgiasta.

Myöhempinä vuosinaan Porfyrios meni naimisiin Marcellan, seitsemän lapsen leskiäidin ja innokkaan filosofian opiskelijan, kanssa. Hänen elämästään ei tiedetä paljoakaan enempää, ja myös hänen kuolinpäivämääränsä on epävarma.

Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porfyrios kirjoitti yhteenvedon uusplatonismin pääkohdista, sekä arvostetun kommentaarin Aristoteleen teokseen Kategoriat nimeltä Eisagoge (Εἰσαγωγή, ”Johdanto”; lat. Isagoge), joka tunnettiin myöhemmin myös latinankielisellä nimellä Introductio in praedicamenta (”Johdanto kategorioihin”). Teos selittää, kuinka asioihin liitetyt attribuutit voidaan luokitella niin, että filosofinen substanssin käsite voidaan pilkkoa suku-laji -suhteiksi.

Eisagoge on Porfyrioksen merkittävin panos filosofiaan. Se yhdisteli Aristoteleen filosofiaa ja erityisesti kategoriaoppia uusplatonismiin niin, että kategoriat oli tulkittu entiteeteiksi (”olio”, ”kokonaisuus”) (myöhemmässä filosofiassa universaaleiksi, "yleiskäsitteiksi").

Boethiuksen latinankielinen käännös Porfyrioksen teoksesta saavutti aseman keskiaikaisten koulujen ja yliopistojen vakio-oppikirjana, määräten keskiajan loogis-filosofisen opintojen kontekstin ja käsitellyt ongelmat. Porfyrioksen puu (Arbor porphyriana) oli keskiaikaisissa oppikirjoissa kaikkivoipaisena esiintynyt kuvaus Porfyrioksen substanssista tekemistä loogisista jaotteluista. Nykyäänkin taksonomia hyödyntää Porfyrioksen puun ajatusta luokitellessaan kaiken kasveista eläimiin eri sukuihin ja lajeihin.

Porfyrios tunnetaan myös kiihkomielisenä kristinuskon vastustajana ja pakanuuden puolustajana. Hän kirjoitti 15-osaisen teoksen Kristittyjä vastaan (Κατὰ Χριστιανῶν, Kata Khristianōn, lat. Adversus Christianos), josta on säilynyt ainoastaan katkelmia. Sitä vastaan suunnattuja tutkielmia kirjoittivat puolestaan Eusebios, Apollinarios, Methodios Olymposlainen sekä Makarios Magnesialainen. Myös kaikki nämä teokset ovat hävinneet. Kirkkohistorioitsija Sokrates Skolastikko ja kirkkoisä Augustinus väittivät, että Porfyrios olisi joskus ollut itsekin kristitty, mutta näiden väitteiden tueksi ei ole todisteita.

Porfyrios kirjoitti laajasti myös astrologiasta (joka tuolloin vastasi tähtitiedettä), uskonnosta sekä musiikin teoriasta. Hän kirjoitti myös opettajansa Plotinoksen elämäkerran Plotinoksen elämä (Περὶ τοῦ Πλωτίνου βίου καὶ τῆς τάξεως τῶν βιβλίων αὐτοῦ, Peri tū Plōtinū biū kai tēs takseōs tōn bibliōn autū, lat. Vita Plotini), jonka liitti Enneadien alkuun, sekä Pythagoraan elämäkerran nimeltä Pythagoraan elämä (Πυθαγόρου βίος, Pythagorū bios, lat. Vita Pythagorae), jota ei tule sekoittaa Iamblikhoksen kirjoittamaan samannimiseen teokseen.

K.-H. Ohligin mukaan Koraanista löytyy Porfyriokselta saatua aineistoa.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Magny, Ariane: Porphyry in Fragments: Reception of an Anti-Christian Text in Late Antiquity. Studies in Philosophy and Theology in Late Antiquity Series. Taylor & Francis Group, 2018. ISBN 9781138546189.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ohlig, Karl-Heinz: ”Von Bagdad nach Merw. Geschichte, rückwärts gelesen”, s. 98. Teoksessa Groß, Markus & Ohlig, Karl-Heinz (toim.): Vom Koran zum Islam. Schriften zur frühen Islamgeschichte und zum Koran, s. 29–106. Verlag Hans Schiler, 2009. ISBN 978-3-89930-269-1. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eyjólfur Emilsson: Porphyry The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)