Poliittinen alue

Poliittinen alue on poliittisen maantieteen ydinnimike, joka käsittää seuraavat alueet:

1. Kannatusalueet, jonka tunnusmerkkejä ovat kannatuksen keskeimääräistä suurempi voimakkuus, sekä kannatuksen pysyvyys;
2. Poliittinen ilmasto, jossa tietty poliittinen suunta on perinteisesti ollut suurin ryhmä; sekä
3. Ydinalue, joka viittaa kannatus- tai ilmastoalueen keskeiseen osaan.
4. Vaikutusalue käsittää ydinalueen sekä ilmasto- tai kannatusalueen rajan välisen vyöhykkeen.

Poliittinen alue on luonteeltaan kaavamainen, eikä poliittinen todellisuus aina noudata kuvausta.

Tunnusomaisia piirteitä

Valtapuolueen asema

Poliittisen alueen valtaryhmällä on puolellaan useita käytännöllisiä ja psykologisia etuja, jotka vahvistavat sen asemaa. Runsas ja uskollinen äänestäjäkunta on otollista puolueen äänenkannattajien levittämiseksi sekä kantojen vahvistamiseksi. Puolueelle on tarjolla enemmän työntekijöitä ja toimihenkilöitä, joten organisaation luominen ja ylläpitäminen on vähemmän vaikeaa kuin heikoilla alueilla. Puolueen sanoman edistämistä helpottaa, että enemmistöön lukeutuvat ilmaisevat muita auliimmin poliittisia käsityksiään ja puhuvat politiikasta myös toisinajatteleville. Puolueella on käytössään poliittinen perinne, joka vaikuttaa alueella ylisukupolvisesti, sitoo aatteeseen ja luo seudulle sen oloja vahvasti sävyttävän, toisinaan dominoivan, ilmapiirin.

Keskus

Poliittisella alueella on tavallisesti keskus, jonka merkitys voi olla asianomaisen puolueen järjestöjen, äänenkannattajien ja propagandatoiminnan keskuspaikka. Keskus on tavallisesti edullisessa asemassa valittaessa henkilöitä puolueen johtoon tai parlamenttiin. Mikäli paikkakunta toimii samalla kertaa sekä aatteellisen että käytännöllisen työn keskuksena, se saa helposti keskeisen aseman myös sikäli, että sen välittömässä läheisyydessä suosio on voimakkainta ja kannatus heikkenee välimatkan kasvaessa keskukseen.

Alueen rajat

Poliittiselle alueelle ei ole helposti osoitettavissa kannatusalueen ulkoreunaa. Rajojen tilalla on usein vaihettumisvyöhyke, jolloin eri puolueiden alueet osaksi peittävät toisensa. Ydinalueiden rajalinjat voivat olla hyvin tarkat ja jyrkät. Ne saattavat liittyä mm. taloudellisiin ja hallinnollisiin rajoihin. Eräissä tapauksissa poliittisest alueet käyvät täydellisesti yksiin tiettyjen taloudellisten ja hallinnollisten alueiden kanssa.

Puolueolot

Poliittisen alueen perusvärillä on vaikutusta siihen, mitkä puolueet saavat ja missä määrin kannatusta sen piirissä. Joissain tapauksissa alueen yleinen atmosfääri on alttiimpi radikaalimmalle tai maltillisemmalle suuntaukselle.

Osanotto vaaleihin

Mitä enemmän yksi puolue hallitsee aluetta, sitä vähemmän siellä esiintyy poliittista ristikkäispainetta. Poliittinen yhtenäisyys aktivoi äänestäjiä, kun taas heterogeenisuus ja kilpailu synnyttävät epävarmuutta ja passiivisuutta. Joissain tapauksissa tietty puolue on siinä määrin hallitsevassa asemassa, että kilpailu on lähes olematonta. Tästä syystä niin vähemmistöön kuin enemmistöönkin kuuluvan mielestä on hyödytöntä äänestää, koska vaalien lopputulos on ilmeinen.