Policarpa Salavarrieta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Policarpa

Policarpa Salavarrieta Ríos oli kolumbialainen itsenäisyystaistelija, ompelijatar, vakooja ja marttyyri. Hänen syntymäajastaan ei ole tarkkaa tietoa. On arveltu, että hän olisi syntynyt vuonna 1793, 1794 tai 1795. Hänen tiedetään kuolleen 14. marraskuuta 1817 espanjalaisten ampumana. Myöskään hänen syntymäpaikastaan ei ole täyttä varmuutta. Hänen sanotaan syntyneen Guaduasissa, jossa hänen tiedetään viettäneen joitakin vuosia elämästään. Muiden teorioiden mukaan hän olisi syntynyt Mariquitassa tai Bogotássa.[1][2]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän siirtyi lapsena perheensä mukana Bogotáan, jossa hänen vanhempansa Joaquín Salavarrieta ja Mariana Ríos kuolivat vuonna 1802 isorokkoepidemian aikana Policarpa Salavarrietan ollessa alle 10-vuoden ikäinen. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Salavarrieta palasi nuoremman sisarensa kanssa Guaduasiin, joka oli kauttakulkupaikka Bogotán ja Magdalenajoen välissä. Siellä hän asui nuoremman sisarensa kummitädin Margarita Beltránin kotona. Joidenkin lähteiden mukaan hän olisi toiminut opettajana, jota ei tuohon aikaan pidetty kovin tavallisena ammattina naisille. Beltránin perheenjäsenet olivat osallistuneet kapinaan espanjalaisvaltaa vastaan vuonna 1781. Saatuaan isänmaallisia vaikutteita Salavarrieta alkoi myöhemmin työskennellä ompelijattarena ja liittyi pian espanjalaisvaltaa vastustavaan liikkeeseen.[3]

Vakoojana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1810 espanjalaisjoukot oli saatu väliaikaisesti häädettyä Kolumbiasta ja Kolumbia saavutti lyhytikäisen itsenäisyyden, joka päättyi pian rojalistien (Ferdinandia kannattavien) ja tasavaltaa kannattavien välisiin kiistoihin ja espanjalaisjoukkojen takaisinvalloitukseen sen jälkeen, kun Napoleon I oli syrjäytetty valtaistuimelta ja karkoitettu Elballe.[4] Kenraali Pablo Morillon johdolla espanjalaisjoukot etenivät Kolumbiassa vangiten useita kapinallisia ja terrorisoiden siviiliväestöä.[5] Näihin aikoihin Salavarrieta alkoi vakoilla espanjalaisvaltaa vastustavien kapinallisten hyväksi. Ompelijattarena hän pääsi helposti kreoliylimystön koteihin, joissa hän selvitti, ketkä olivat rojalisteja ja ketkä tasavaltalaisia. Vakoilutyössään hän kuuli uutisia, jotka olivat hyödyllisiä tasavaltalaiskapinallisille ja sai selville tietoja vihollisjoukoista ja heidän liikkeistään.[6][7] Hän myös toimitti esimerkiksi ruokaa vangeiksi jääneille kapinallisille.[8] Salavarrietan tavoitteena oli myös saada rojalisteja kääntymään tasvaltalaisten puolelle espanjalaisvaltaa vastaan.[9]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Policarpa Salavarrieta kappelissa hetkeä ennen vangitsemista

Espanjalaisjoukot vangitsivat Salavarrietan Bogotássa 1817. Hänet tuomittiin kuolemaan kruununvastaisesta toiminnasta. Teloituspaikalla seistessään hän kirosi espanjalaiset kieltäytyen polvistumasta teloittajien edessä.[10] Hänen sanotaan myös julistaneen seuraavaa ennen teloittajien ampumia laukauksia:

"Veltto kansa, kuinka erilainen kohtalomme olisikaan tänään, jos tietäisitte vapauden hinnan! Mutta ei ole liian myöhäistä. Vaikka olen nainen ja nuori minulla on enemmän, kuin tarpeeksi rohkeutta kärsiä tämä kuolema ja tuhat muuta. Älkää unohtako esimerkkiäni!"[11][12]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salavarrieta oli ensimmäinen Bogotássa teloitettu nainen. Salavarrietan ja muiden naispuolisten vallankumouksellisten jouduttua teloitetuiksi suhtautuminen naisiin itsenäisyystaistelijoiden keskuudessa muuttui. Naisia alettiin arvostaa enemmän vallankumouksellisina, kun ennen heitä arvostettiin lähinnä ulkonäön ja naiseuteen liitettyjen ominaisuuksien perusteella. On sanottu, että ilman Salavarrietan ja muiden kapinallisia auttaneiden naispuolisten vallankumouksellisten panosta esimerkiksi Simón Bolívar ei olisi saanut itsenäisyystaistelun kannalta tärkeitä tietoja vihollisjoukoista ja heidän liikkeistään.[13][14] Salavarrietan kuva on 10 000 Kolumbian peson setelissä.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolumbialainen RCN Televisión -kanava esitti "La Pola"-nimistä telenovelaa, joka perustuu Policarpa Salavarrietan elämään.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Policarpa Salavarrieta: heroína por excelencia de la República banrepcultural.com. Viitattu 9.6.2016.
  2. Salavarrieta, Policarpa banrepcultural.org. Viitattu 9.6.2016.
  3. Policarpa Salavarrieta: heroína por excelencia de la República banrepcultural.org. Viitattu 9.6.2016.
  4. Navarro, Marysa; Korrol, Virginia Sánchez & Ali, Kecia: Women in Latin America and the Caribbean: Restoring Women to History, s. 63. Indiana University Press, 1999. ISBN 9780253213075. Teoksen verkkoversio.
  5. Davies, Catherine; Brewster, Claire & Owen, Hilary: ”Women War and Spanish American Independence”, South American Independence: Gender, Politics, Text, s. 150. Liverpool University Press, 2006. ISBN 9781846310270. Teoksen verkkoversio.
  6. Navarro; Korrol & Ali: Women in Latin America and the Caribbean: Restoring Women to History, s. 63. Indiana University Press, 1999. ISBN 9780253213075. Teoksen verkkoversio.
  7. Salavarrieta, Policarpa Banrepcultural.org. Viitattu 9.6.2016.
  8. Davies; Brewster & Owen: ”Women War and Spanish American Independence”, South American Independence: Gender, Politics, Text, s. 150. Liverpool University Press, 2006. ISBN 9781846310270. Teoksen verkkoversio.
  9. Dore, Elizabeth & Molyneux, Maxine: ”Revolutionary Colombia 1810-1830”, Hidden Histories of Gender and the State in Latin America, s. 139. Duke University Press, 2000. ISBN 9780822324690. Teoksen verkkoversio.
  10. Adams, Jerome R.: ”LA POLA COLOMBIA”, Notable Latin American Women: Twenty-nine Leaders, Rebels, Poets, Battlers, and Spies, 1500-1900, s. 81. McFarland, 1995. ISBN 9780786400225. Teoksen verkkoversio.
  11. Davies; Brewster & Owen: ”Women War and Spanish American Independence”, South American Independence: Gender, Politics, Text, s. 150. Liverpool University Press, 2006. ISBN 9781846310270. Teoksen verkkoversio.
  12. Navarro; Korrol & Ali: Women in Latin America and the Caribbean: Restoring Women to History, s. 63. Indiana University Press, 1999. ISBN 9780253213075. Teoksen verkkoversio.
  13. Dore; Molyneux: ”Revolutionary Colombia 1810-1830”, Hidden Histories of Gender and the State in Latin America, s. 139. Duke University Press, 2000. ISBN 9780822324690. Teoksen verkkoversio.
  14. Adams, J.: ”La Pola Colombia”, Notable Latin American Women: Twenty-nine Leaders, Rebels, Poets, Battlers, and Spies, 1500-1900, s. 78-79. McFarland, 1995. ISBN 9780786400225. Teoksen verkkoversio.
  15. Camargo, Jacklin Rojas: La Pola a través de sus pasiones El Universal. 7.9.2010. Viitattu 9.6.2016.