Seikkailupeli
Seikkailupeleillä viitataan videopeleihin, joissa tarina, ongelmien pohdinta, hahmot ja usein myös tekstimateriaali ovat keskeisessä asemassa (erotuksena esimerkiksi toimintapeleihin).
Seikkailupeleissä pelaaja ohjaa pelin päähenkilöä, jonka tehtävänä on yleensä ratkoa erilaisia ongelmia ja puhua juonen kannalta tärkeille hahmoille juonen eteenpäin viemiseksi. Monet seikkailupelit on tarkoitettu interaktiivisiksi elokuviksi. Pelien teemat vaihtelevat vakavasta ja synkästä huumoriin.
Pelityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka seikkailupeleille ei löydy selkeitä alalajeja, yleinen tapa luokitella on pelin tyylin ja käyttöliittymän mukaan:
- Tekstiin pohjautuvat
- Graafiset seikkailupelit
- Roolipelivaikutteiset
- Pulmapohjaiset, kuten Myst
- Visual novelit
- Muut
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstiseikkailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luvulla kehitetty Colossal Cave Adventure vaikutti lajityyppiin: peliä pelattiin lukemalla tekstiä ja syöttämällä yksinkertaisia komentoja.[1] Tekstiseikkailuja kutsutaan myös interaktiiviseksi fiktioksi.[1]
Tekstiseikkailupelit olivat yleisiä kotitietokoneiden alkuaikoina 1980-luvun alussa. Tekstiseikkailupeleissä pelaajaa ohjaillaan kirjoittamalla komentoja ja tapahtumat sekä paikat esitetään kirjallisena kuvailuna. Tekstiä voi olla tukemassa liikkumattomia kuvia tai musiikkia. Tekstiseikkailut olivat graafisten seikkailupelien edeltäjiä. Vaikka suuri tekstimäärä vaatikin paljon tallennustilaa, tekstipohjaisen pelin vaatimukset tietokoneelta ovat pienet ja niitä saattoi pelata vaikka tietokone ei olisi tukenut lainkaan tietokonegrafiikkaa. Aluksi pelit olivat puhtaasti tekstipohjaisia, mutta myöhemmin niihin alkoi tulla liikkumattomia kuvia mielikuvituksen tueksi.
1980-luvulla tunnettu tekstiseikkailupelien julkaisija oli amerikkalainen Infocom, jonka nimikkeisiin kuuluvat muiden muassa fantasiamaailmaan sijoittuva Zork-sarja ja Douglas Adamsin kirjaan perustuva Hitchhiker’s Guide to the Galaxy. Uusia tekstiseikkailupelejä laaditaan nykyisinkin harrastuspohjalta.
Eräät tekstiseikkailut kuten The Hobbit sisälsivät joitakin havainnekuvia pelimaailmasta, jotka sai erikseen näkyville, mutta suurin osa pelimaailmasta oli edelleen tekstipohjaisina kuvauksina.
Graafiset seikkailupelit ja kultakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sierra On-Line oli ensimmäinen pelitalo, joka ryhtyi tuottamaan graafisia seikkailupelejä, joissa pelihahmoa liikuteltiin videopelityyppisesti ja monimutkaisemmat pelikomennot annettiin tekstisyötteellä. Yrityksen pelistä Mystery House vuonna 1980 tuli myyntimenestys. Sierra loi monta menestynyttä seikkailupelisarjaa, joihin lukeutuvat muun muassa Leisure Suit Larry, King’s Quest ja Space Quest. Myöhemmin graafisissa seikkailupeleissä luovuttiin komentojen kirjoittamisesta kokonaan ja tekstikursorin tilalle tuli muutama hiirellä valittava komento.
Sierran peleille ominaista oli, että pelaajahahmo kuoli usein ja yllättävien virhevalintojen seurauksena (etenkin Space Quest -sarja on tästä tunnettu). Pelaaja kuitenkin pystyi tallentamaan pelin milloin tahansa. LucasArtsin peleissä Maniac Mansionin jälkeen pelihahmon kuoleminen oli hyvin harvinaista tai sitä ei tapahtunut lainkaan. Pelikomentojen syöttäminen muuttui interaktiivisien objektien ja valikoiden klikkaamiseen tekstisyötteen sijaan. Hiirellä ohjattu seikkailupeli synnytti point&click -käsitteen.
Pitkän aikaa animaatio oli hyvin suppeaa. Esimerkiksi hahmot eivät liikuttaneet käsiään muuten kuin korkeintaan kävelyn tahdissa. Myöhemmissä peleissä animaatio vaikutti huomattavasti realistisemmalta ja hahmot animoitiin kuten tapahtumat edellyttivät. Seikkailupelien kulta-aikana pidetään 1990-luvun alkua, jolloin Sierran julkaisujen lisäksi suosittuja olivat LucasArtsin SCUMM-pohjaiset seikkailupelit.
Ensimmäisen persoonan seikkailupelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990-luvulla alettiin kehittää myös ensimmäisestä persoonasta kuvattuja seikkailupelejä. Vuonna 1993 ilmestyi Cyan Worldsin kehittämä Myst. Peli oli tienraivaaja käyttäen 3D-renderöityä grafiikkaa ja CD-ROM-tekniikkaa. Tavallisesta poiketen Myst kuvattiin pelihahmon näkökulmasta ensimmäisestä persoonasta. Peli oli myyntimenestys ja piti myydyimmän tietokonepelin ennätystä vuoteen 2000, jolloin The Simsin myynti ohitti sen.[2] Myst myi yli kuusi miljoonaa kappaletta.[3] Mystille kehitettiin myös jatko-osat Riven ja Myst III: Exile, mutta Exile lasketaan tietokoneroolipeliksi.
Laskukausi ja nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seikkailupelien suosio alkoi laskea huomattavasti 1990-luvun puoliväliin tultaessa. Useat julkaisut, kuten Grim Fandango, The Longest Journey, Escape from Monkey Island ja Broken Sword 3, menestyivät kuitenkin kaupallisesti hyvin.
Harva uusi seikkailupeli on menestynyt hyvin. Tämän on oletettu johtuvan siitä, että keskivertopelaajat ovat tottuneet enemmän konsoli- ja ensimmäisen persoonan ammuntapeleihin kuin ”perinteisiin” videopeleihin.
Vaikka seikkailupelit eivät enää kuulu pelaamisen valtavirtaan, kaupallisiakin seikkailupelejä julkaistaan yhä. Graafisia seikkailupelejä tehdään nykyisin myös harrastajavoimin etenkin Adventure Game Studio -ohjelman avulla. Näihin kuuluvat muun muassa graafisesti päivitetyt versiot seikkailupeliklassikoista ja niiden epäviralliset jatko-osat.
Vuonna 2001 Japanissa julkaistu Phoenix Wright: Ace Attorney Game Boy Advancelle arvioidaan aloittaneen uuden kauden graafisille seikkailupeleille.[4] Vaikka kyseessä ei ole suoranaisesti seikkailupeli klassisessa merkityksessä se kuitenkin rakentuu lajityypin ideoille.[4]
Tunnettuja seikkailupelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstiseikkailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Colossal Cave Adventure (Crowther & Woods, 1976), PDP-10-tietokoneelle kirjoitettu ensimmäinen tekstiseikkailupeli. Pelistä kehittyi myöhemmin Zork eli Dungeon, jonka Infocom-yhtiön käänsi kotitietokoneille kolmiosaiseksi sarjaksi, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1980.
- The Hobbit (Melbourne House, 1982) - varhainen menestynyt tekstiseikkailu (tunnetuin versio Commodore 64:lle). Pohjautuu J. R. R. Tolkienin kirjaan Hobitti eli sinne ja takaisin.
- Infocom-yhtiön julkaisemat pelit kuten Zork-sarja, Mind Forever Voyaging, Leather Goddesses of Phobos, sekä Douglas Adamsin kirjaan perustuva Hitchhiker's Guide to Galaxy.
- Magnetic Scrolls -nimisen suunnitteluryhmän seikkailupelit vuosilta 1985–1991: The Pawn, The Guild of Thieves, Jinxter, Corruption, Fish! ja Wonderland. Saatavilla lukuisille eri koneille. Magnetic Scrollsin tekstiseikkailuissa oli mukana myös toisinaan näyttäviä koko ruudun kokoisia still-kuvia.
Graafisia seikkailupelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- LucasArts (aiemmin Lucasfilm Games)
- Muita
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jerz, Dennis: Somewhere Nearby is Colossal Cave: Examining Will Crowther's Original "Adventure" in Code and in Kentucky Digital Humanies Quarterly. 2007. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Walker, Trey: The Sims overtakes Myst GameSpot. CBS Interactive Inc.. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Guilfoil, Michael: Beyond the Myst Spokesmanreview.com. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 24.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b The Rise and Fall of Adventure Games Digital Game Museum. Viitattu 20.6.2017.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuorikoski, Juho: Suuret seikkailupelit: Tietokonepelien klassikot. Minerva, 2015. ISBN 978-952-312-179-9.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fantasiaseikkailut - suomalainen klassisten seikkailu- ja RPG-pelien tietokonepelimuseo (Sierra, LucasArts, Tolkien, Ultima, SSI, Origin jne.)
- JustAdventure
- The LucasArts Museum
- Vintage-Sierra
- Adventure Gamers
Tekstiseikkailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Interactive Fiction Archive - laaja arkisto interaktiiviselle fiktiolle
- Baf's Guide to the Interactive Fiction Archive - tekstiseikkailuiden haku Interactive Fiction Archivesta
- Interactive Fiction Ratings (Arkistoitu – Internet Archive) - lista suosituimmista peleistä
- IFComp - vuosittain järjestettävä tekstipelintekokilpailu
- XYZZY - interaktiivista fiktioa käsitteleviä uutisia
- Aikajana