Pohjanvalottaja
| Pohjanvalottaja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Valottajakalat Myctophiformes |
| Heimo: | Valottajat Myctophidae |
| Suku: | Benthosema |
| Laji: | glaciale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Benthosema glaciale |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Pohjanvalottaja (Benthosema glaciale) tai pohjanvalokala on valottajien (Myctophidae) heimoon kuuluva syvissä merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanvalottajaa voi maksimissaan kasvaa 10,3 senttimetrin mittaiseksi.[2] Sen ruumis on pitkänomainen ja sivusuunnassa hyvin litteä. Sen pää ja silmät ovat suuret suhteessa ruumiiseen. Sen kyljet ovat hopean väriset ja selkä ruskea. Evät ovat värittömiä ja niiden kaikkien ruodot rasvaevää lukuun ottamatta ovat pehmeitä. Suomut ovat suuria. Koiraan pyrstön yläpuolella on pieniä valoelimiä, jotka naaraalla ovat pyrstön alapuolella.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanvalottajaa tavataan Atlantin valtameressä ja Välimeressä. Eteläisellä Atlantin valtamerellä sen levinneisyys rajoittuu etelässä Guineaan ja Pohjois-Carolinaan, pohjoisessa Karanmeren Novaja Zemljan itäpuolelle ja lännessä Baffininlahteen ja Grönlantiin. Laji elää yleensä 150–500 metrin syvyydessä vedenpinnasta, mutta sitä on löydetty jopa 1 400 metrin syvyydessä asti. Nuoret yksilöt elävät aikuisia matalammalla. Pääasiassa pohjanvalottajaa tavataan aavalla merellä, mutta sitä on kuitenkin havaittu toisinaan rannikoiden lähellä.[3]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanvalottajan ravintoa on yksinomaan vapaassa vedessä elävä eläinplankton. Ne syövät aktiivisimmin illalla. Sukukypsäksi laji tulee 4–5 senttimetrin mittaisena, milloin se on 2–3 vuoden ikäinen. Kutu tapahtuu Norjan lähistöllä kesä-heinäkuussa, vaikkakin etelämpänä se voi lisääntyä ympäri vuoden. Yksittäinen naaras tuottaa 200–1 000 mätimunaa, ja ne ovat halkaisijaltaan 0,8 millimetrin mittaisia. Lajin valoelinten välähdysten tarkoitus on kiinnittää petojen huomio kalan pyrstöön, jolloin pohjanvalottajan on helpompaa paeta.[3] Suurin lajilla tavattu elinikä on kahdeksan vuotta.[2] Pohjoisissa vesissä, kuten Norjassa elävät yksilöt elävät keskimäärin vanhimmaksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Benthosema glaciale IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- 1 2 3 Benthosema glaciale (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 400–401. Readme, 2017. ISBN 9789523213722 (suomeksi)