Pohjanmeren tulva 1953
| Pohjanmeren tulva 1953 | |
|---|---|
 Oude-Tonge tulvan vallassa. |
|
| Päivämäärä |
31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1953 |
| Tapahtumapaikka | Alankomaat, Belgia, Englanti, Skotlanti |
| Syy | voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva |
| Kuolleita | 2 551 |
Pohjanmeren tulva oli voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva 31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1953, jolloin kuoli 2 551 ihmistä. Alankomaissa kuoli 1 836 ihmistä, Englannissa 307, Belgiassa 28, Skotlannissa 19 ja loput 224 merellä. Varsin äkillisessä sään muutoksessa tehtiin virhearvioita varautumisessa. Voimakas sykloni yllätti, jolloin useat Pohjanmeren valtiot kärsivät mittavista vahingoista.[1]
Alankomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yöllä meri mursi vallit ja aiheutti laajaa tuhoa etenkin Alankomaiden eteläosissa, jossa se tuhosi monia kyliä. Tulva tuhosi myös Alankomaiden rautatieyhteydet Belgiaan ja Ranskaan. Kaikkiaan 89 tulvavallia murtui.[2]
Yhdysvaltain maavoimat lähetti helikoptereita Länsi-Saksasta pelastamaan tulvan uhreja.
Useimmat Euroopan maat, kuten Ranska, Länsi-Saksa ja Italia, tukivat Hollantia ja lähettivät pikaisesti apua.[3] Myös Suomesta lähetettiin apua Hollantiin lentoteitse ja Suomen hallitus lahjoitti 50 miljoonaa markkaa käytettäväksi valmiiden puutalojen rakentamiseksi tulvan uhreille. Suomessa tavalliset kansalaiset lahjoittivat rahaa ja vaatteita. Myös ylioppilaat järjestivät keräyksen Hollannin onnettomuuden uhreille. Suomen Punainen Risti lähetti 5 000 huopaa Hollantiin.[4]
Auttajien joukossa eivät kuitenkaan olleet Neuvostoliitto ja sen Itä-Euroopan alusmaat. Tapahtumaa kutsuttiin nimellä Watersnood 1953.[5]
Englanti ja Skotlanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjanmeren tulva 1953 oli Englannin tuhoisimpia luonnononnettomuuksia koskaan. Yli 1 600 kilometriä rantaviivaa kärsi tuhoja ja rantavalleja rikkoutui. 30 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan ja 24 000 kiinteistöä vaurioitui pahoin.
Skotlannissa myrsky aiheutti pahimmat tuhot yli 500 vuoteen. Esimerkiksi Crovien kalastajakylä jouduttiin hylkäämään, kun monet asukkaat ja rakenteet pyyhkiytyivät mereen.
Itärannikon matalissa vesissä tulva tunkeutui paikoin pitkälle sisämaahan. Lincolnshiressä tulva eteni jopa kolme kilometriä sisämaahan. Eräin paikoin kymmeniä ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Tulva tunkeutui Itä-Lontoossa viemäreihin.
Merellä upposi useita laivoja ja niissä kuoli arviolta 224 ihmistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Toim.: Salonen, Erkki et al.: Mitä Missä Milloin, Kansalaisen Vuosikirja 1954, s. 72–78. Helsinki: Otava, 1953.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salonen 1953, s. 72–78.
- ↑ Pohjanmeren tulva 1953 Deltawerken. Arkistoitu 2.6.2019. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Salonen 1953, s. 77.
- ↑ Finlandia-katsaus 197 Elonet. . Viitattu 17.10.2013.
- ↑ Salonen 1953, s. 78.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjanmeren tulva 1953 Wikimedia Commonsissa
