Podborovje

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Podborovje
Подборовье

Podborovje

Koordinaatit: 59°30′11″N, 35°2′20″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Boksitogorskin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 796,6 km²
Väkiluku (2012) 1 100











Podborovjen kunta Boksitogorskin piirin kartalla.

Podborovje (ven. Подборовье) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Oblomna ja Lid -jokien välisellä kannaksella[1] 105 kilometriä Boksitogorskista[2] itään. Taajamassa on 700 ja kunnassa 1 100 asukasta (vuonna 2012)[3].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Podborovjen kunnan pinta-ala on 796,6 neliökilometriä. Se rajoittuu Boksitogorskin piirin Jefimovskin, Radogoštšin ja Zaborjen kuntiin sekä Vologdan alueen Babajevon ja Tšagodoštšan piireihin.[2] Pinta-alasta 92,5 % on metsää ja 6,2 % maatalousmaata[4].

Pinnanmuodostukseltaan seutu on kumpuilevaa tasankoa. Siellä virtaavat Tšagodan sivujoet Lid ja Ustenka. Suurimmat järvet ovat Savkino, Bolšoje Šuhmerovskoje, Pesotšnoje ja Olenskoje.[5] Hyötykaivannaisiin kuuluu turve[6].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Vaskovon ja Turgošin taajamat sekä 15 kylää: Griškino, Ionino, Jakšino, Maksimovo, Marjino Selo, Nikolskoje, Ozero-Selo, Platanovo, Plutno, Potok, Šibalovo, Stehnovo, Vaskovo, Verhovje ja Zabelje. Podborovjen jälkeen toiseksi suurin asutuskekus on yli sadan asukkaan Vaskovon taajama.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Podborovjen taajama on saanut alkunsa vuonna 1902 perustetusta rautatieasemasta. Sen nimi perustuu asemaa ympäröineisiin mänty- ja kuusimetsiin.[7] Neuvostoaikana Podborovjesta kehittyi paikallinen puunjalostuksen ja maatalouden keskus. Toisen maailmansodan aikana sen kautta kulki piiritettyyn Leningradiin johtanut Elämän tie.[1]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkee Sominon ja Olješin välinen päällystetty maantie sekä Olhavan ja Vologdan välinen rautatie, josta haarautuu yhdysrata Kabožaan. Podborovjen aseman kautta kulkee kaukojunia sekä paikallisjunia Pietariin, Olhavaan, Babajevoon ja Hvoinajaan. Kunnasta on linja-autoyhteys Jefimovskiin ja Zaborjeen.[8]

Talous perustuu puunhankintaan ja pienimuotoiseen puunjalostukseen. Tärkeitä työnantajia ovat myös erilaiset palvelut. Maataloutta edustavat asukkaiden palstaviljelmät.[9]

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat peruskoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, yleinen sauna, posti, kahvila ja joukko kauppoja. Eräitä palveluja on myös muissa asutuskeskuksissa.[10] Podborovjessa on vuonna 1995 rakennettu ortodoksinen kirkko[1].

Nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ovat Potokin kylän kirkko ja toisen maailmansodan muistomerkit[11]. Matkailijoita houkuttelevat seudun luonto sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuudet. Turgošissa toimii lasten kesäleiri.[12] Seudulla on pietarilaisten, tihvinäläisten, boksitogorskilaisten ja pikaljovolaisten kesäasuntoja[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kultura Leningradskoi oblasti: Podborovje enclo.lenobl.ru. Viitattu 13.9.2013. (venäjäksi)
  2. a b Projekt, s. 14.
  3. a b c Projekt, s. 30.
  4. Projekt, s. 24.
  5. Projekt, s. 16–17.
  6. Projekt, s. 19.
  7. Podborovskoje selskoje poselenije Boksitogorskogo munitsipalnogo raiona boksitogorsk.ru. Viitattu 13.9.2013. (venäjäksi)
  8. Projekt, s. 38–39.
  9. Projekt, s. 14, 28–29.
  10. Projekt, s. 33–34.
  11. Projekt, s. 26.
  12. Projekt, s. 55.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]