Platinaryhmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Platinaa

Platinaryhmä (tunnetaan myös nimellä platinoidit tai platinametallit) on jaksollisen järjestelmän joukko, joka käsittää kuusi alkuainetta, ruteniumin, rodiumin, palladiumin, osmiumin, iridiumin ja platinan. Alkuaineet ovat ryhmissä 8, 9 ja 10 sekä jaksoissa 5 ja 6. Niillä on samoja fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Ne ovat kaikki metalleja, niiden kaikkien sulamispisteet ovat korkeita ja ne ovat huomattavan tiheitä. Osmium ja iridium ovat kaikista alkuaineista tiheimpiä. Platinametallien yhtäläisyydet samoihin ryhmiin 8, 9 ja 10 kuuluvien 4. jakson alkuaineiden raudan, koboltin ja nikkelin kanssa ovat vähäisiä.[1]

Platinaryhmän metallit esiintyvät luonnossa vapaina metalleina, lejeerinkeinä sekä sulfidimalmien yhteydessä. Ne ovat harvinaisia alkuaineita ja esiintyvät lähes aina yhdessä. Ne voivat esiintyä myös yhdisteinä rikin, antimonin, arseenin, vismutin ja telluurin kanssa. Ne kuuluvat jalometalleihin ja ovat hyvin kestäviä korroosiota vastaan. Kuuma kuningasvesi ei pysty liuottamaan rutetiumia, rodiumia eikä iridiumia. Platinaryhmän metalleja käytetään usein katalyytteinä kemiallisissa prosesseissa esimerkiksi katalysaattoreissa.[1]

Platinametalleista ensimmäisenä löydettiin platina, jonka Antonio de Ulloa kuvasi vuonna 1748. Tosin Etelä-Amerikan intiaanit tunsivat metallin jo sitä ennen. William Hyde Wollaston löysi palladiumin ja rodiumin 1800-vuosikymmenen alkuvuosina ja samoihin aikoihin Smithson Tennant eristi osmiumin ja iridiumin. Viimeisen platinaryhmän alkuaineen ruteniumin eristi Kazanin ja Tarton yliopistojen professori Karl Klaus 1844.[1]

Maailman suurimmat platinametallien mineraalivarat ovat Bushveldin esiintymässä Etelä-Afrikassa. Muita varantoja ovat Sudburyn esiintymä Ontariossa, Kanadassa ja Norilsk-Talnakh Siperiassa Venäjällä. Yhdysvaltojen laajimmat mineraalivarat ovat Stillwaterin esiintymässä Montanassa. Eniten tuotettu joukon metalleista on platina, jonka suurimmat tuottajat ovat Etelä-Afrikka, Venäjä, Zimbabwe ja Kanada.[2] Suomessa Outokumpu on erottanut kupari- ja nikkelimalmeista platinaryhmän metalleja 10–20 kg vuodessa (ennen 1980-lukua), mikä on vähän suhteessa niiden esiintyvyyteen malmivaroissa.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 9, Pai–Rad, s. 263–264. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07248-6.
  2. Platinum group Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.