Planeetan pintalämpötila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Planeetan pintalämpötila riippuu keskustähden säteilyn voimasta, planeetan etäisyydestä ja planeetan kyvystä heijastaa ja imeä saamaansa säteilyä. Samalla etäisyydellä samantehoisesta tähdestä oleva tumma planeetta on vaaleaa lämpimämpi. Esimerkiksi monet pilvet ja jää heijastavat huomattavan paljon valoa pois, ja esimerkiksi tumma maa ja merivesi imevät Auringon säteilyä. Planeettojen pintalämpötila vaihtelee huomattavasti paikasta toiseen, vuorokauden ajasta toiseen ja vuodenajasta toiseen. Kasvihuoneilmiö nostaa planeetan pintalämpötilaa. Ilmakehässä olevat pölyhiukkaset ja aerosolit laskevat planeetan pintalämpötilaa. Tapahtuu myös pitemmän aikavälin muutoksia, jotka johtuvat planeetan radan ja akselikallistuman muutoksista. Ne aiheuttavat esimerkiksi Maassa ja Marsissa jääkausia.

Pyörimisen vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos teoreettinen musta, ilmaton Maa ei pyörisi lainkaan, Auringon alla olisi +120 °C ja yöpuolella -273 °C[1]. Jos Maa pyörisi hyvin nopeasti, päiväntasaajalla olisi vuorokauden ympäri +22 °C yöllä ja päivällä[1].

Lämmön kuljetus ja varastointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasukehä ja meret tasaavat Maan lämpötilaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustelin, Nils: Elämää maailmankaikkeudessa?. (Liv bland miljarder stjärnor: Civilisationer i Vintergatan – och där bortom?, 1978.) Suomentanut Olli Siltanen. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09051-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mustelin 1980, s. 44