Pláka (Ateena)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pláka
Πλάκα
Plákan aluetta ylhäältä päin nähtynä.
Plákan aluetta ylhäältä päin nähtynä.
Kaupungin kartta, jossa Pláka korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pláka korostettuna.
Kaupunki Ateena, Attika, Kreikka
Suuralue 1.
Koordinaatit 37°58′20″N, 23°43′50″E
Pinta-ala 0,325 km² [1]
Osa-alueet Aérides, Anafiótika
Postinumero(t) 10550[2]
Lähialueet Akrópoli, Makrygiánni, Monastiráki, Psyrí, Sýntagma

Pláka (kreik. Πλάκα) on kaupunginosa Ateenassa Kreikassa. Se on Ateenan vanhaa kaupunkia ja sijaitsee suunnilleen Akropolis-kukkulan sekä Sýntagma- ja Monastiráki-aukioiden väliin jäävällä alueella.[3] Se kuuluu kaupungin 1. suuralueeseen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plákan kaupunginosa käsittää Akropoliin pohjois- ja itäpuolisen alueen. Sen kokonaispinta-ala on noin 32,5 hehtaaria ja siihen kuuluu 106 asuinkorttelia. Kaupunginosa voidaan jakaa kolmeen osaan. Ne ovat Ylä-Pláka (Áno Pláka), joka käsittää Akropoliin rinteen ja on kooltaan noin 14 hehtaaria; Ala-Pláka (Káto Pláka), joka käsittää alemman ja tasaisemman alueen ja on kooltaan noin 18,5 hehtaaria; sekä Anafiótika, joka muodostaa omanlaisensa kykladista saaristokylää muistuttavan pienen kaupunginosan Akropoliin rinteessä.[1]

Plákan katuja.

Lisäksi omaksi alueekseen erotetaan joskus Aérides, joka käsittää Roomalaisen agoran ympäristön. Plákan eteläpuolella on Makrygiánnin kaupunginosa, länsipuolella Monastirákin kaupunginosa. Plákan tori on nimeltään Plateía Filomoúsou Etaireías.[4] Suunnilleen Plákan alueen kulmissa sijaitsevat Akrópolin metroasema, Monastirákin metroasema ja Sýntagman metroasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pláka on rakennettu antiikin Ateenan asuinkorttelien päälle.[3] Arkaaisella kaudella kaupungin keskus on saattanut sijaita Plákan paikalla. Muun muassa Ateenan niin kutsutun Arkaaisen agoran sekä Prytaneionin oletetaan sijainneen Plákan alueella jossakin Akropoliin koillis- tai itäpuolella.[5][6][7][8]

Lysikrateen muistomerkki.

Nimi ”Pláka” on mahdollisesti peräisin siitä, että 1400-luvulla alueella asui arvaniitteja, jotka kutsuivat sitä nimellä Pliak Athina (”Vanha Ateena”). Toisaalta nimi voi tarkoittaa myös ”laakeaa” aluetta. Pláka on käytännössä se Ateenan kaupunki, josta tuli itsenäistyneen Kreikan pääkaupunki vuonna 1834.[9][4]

Kaupunginosan nykyiset rakennukset ovat pääosin peräisin 1800-luvulta, ja monet rakennuksista edustavat uusklassista arkkitehtuuria. Alueen kadut ovat kapeita ja niiden reitti seuraa monin osin antiikin aikaisia ja keskiaikaisia katuja. Eräs näistä on Tripódon-katu, joka noudattaa antiikin aikaista Kolmijalkojen kadun eli Tripodien kadun reittiä.

Rakennukset ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bysanttilaisaikainen Vapahtajan kirkastumisen kirkko.

Plákan antiikin aikaisista nähtävyyksistä tunnetuimmat ja parhaiten säilyneet ovat Lysikrateen muistomerkki sekä Roomalainen agora, joka tunnetaan erityisesti Tuulten tornista. Kaupunginosan alueella sijaitsee lukuisia bysanttilaisaikaisia kirkkoja, kuten Johannes Teologin kirkko (Ioánnis Theológos), Panagía Gorgoepíkooksen kirkko (Palaiá Mitrópoli), Pyhän Nikolaoksen kirkko (Ágios Nikólaos Ragkavá), Pyhän Katariinan kirkko (Agía Aikateríni), Vapahtajan kirkastumisen kirkko (Metamórfosi Sotíros) sekä Vapahtajan kirkko (Sotíra tou Kottáki). Kaupunginosan pohjoislaidalla on vuonna 1862 valmistunut Ateenan katedraalikirkko Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali (Mitrópoli).

Plákan muihin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ateenan yliopistomuseo, Kansantaiteen museo sekä Kreikan juutalainen museo. Kaupunginosassa sijaitsee Tanskan Ateenan-instituutin rakennus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Κουρκάκης, Κωνσταντίνος: Πεζοδρομήσεις στο Ιστορικό Κέντρο της Αθήνας courses.arch.ntua.gr. Viitattu 21.4.2016.
  2. Plaka Greek Travel Pages. Viitattu 15.1.2015.
  3. a b Athens Plaka Neighbourhood Greeka.com. Viitattu 15.1.2015.
  4. a b Andersson, Per J.: ”Ateena alue alueelta”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 68–72. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
  5. Hansen, Mogens Herman: Sources for the Ancient Greek City-State, s. 214–115. Symposium August, 24-27 1994, Acts of the Copenhagen Polis Centre, ISSN 1398-7151. Kgl. Danske Videnskabernes Selskab, 1995. ISBN 8773042676. Teoksen verkkoversio.
  6. The Ancient Agora of Athens Athens Greece. Viitattu 19.4.2016.
  7. Schmalz, Geoffrey C. R.: The Athenian Prytaneion Discovered?. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Jan.–Mar., 2006, 75. vsk, nro 1, s. 33–81. Artikkelin verkkoversio.
  8. Harris-Cline, Diane: Archaic Athens and the Topography of the Kylon Affair. The Annual of the British School at Athens, 1999, 94. vsk, s. 309–320. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Facaros, Dana & Theodorou, Linda: Peloponnese and Athens, s. 90. Cadogan Guide Greece: Peloponnese and Athens Series. New Holland Publishers, 2008. ISBN 1860113966. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]