Pitkäveden melontareitti
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pitkäveden melontareitti sijaitsee Päijälässä Kuhmoisissa. 20,4 kilometrin mittainen reitti laskee Pitkäjärveltä Pitkävedelle, edeten pohjoisesta etelään, kohti Päijälän kylää. Matkaa voi jatkaa edelleen Pitkäveden pohjoispäätyyn asti. Reitti on osa Kokemäenjoen vesistöä ja jatkuu Längelmäveden kautta Tampereen suunnalle ja sieltä edelleen Poriin.
Reitin kulku: Pitkäjärvi – Teinusjärvi – Kuoksenjärvi – Ruhkalammi – Niittujärvi – Latopohja-Pukarajärvi – Harjujärvi – Luodoksenjärvi– Pitkävesi Reitin luonne: Erämainen järvi- ja jokireitti, sopii perheretkeilyyn. Koskien ohi on kiertoreitit maitse.
Lähimmät taajamapalvelut löytyvät Kuhmoisista ja Längelmäeltä. Läheisiä nähtävyyksiä mm. Isojärven kansallispuisto ja Riihigalleria.
Reittiä on kunnostettu kesällä 2020 Päijälän Seudun kyläyhdistyksen toimesta. Luonnossa liikkuen Päijälässä - hankkeisiin on saatu tukea Maaseuturahaston Vesuri-ryhmältä. Reitillä on tehty raivausta joilla sekä koskien kiertoreiteillä. Kiertoreiteille on merkitty polut ja lisätty opastekyltit. Reitin 4 kierrettävää koskea ovat Siiskoski, Kereskoski, Kohisevankoski ja Leppäkoski. Useimmat näistä kierretään kulun esteellisyyden vuoksi. Koskien yllä on vanhoja myllyrakenteita tai patoja. Reitti kokonaisuudessaan on helpohko järvi- ja jokireitti. Ei koskimelontaa.
Reitti on melottavissa aina sulan veden aikaan. Veden ollessa matalalla kivikkoisia jokia joutuu etenemään tarvittaessa kahlaten.
Reittikuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäjärvi Melontareitti lähtee Pitkäjärven pohjoispäästä, itärannalta. Lähtölaituri on heti tien vieressä, noin 5 metriä tiestä (Korpusmaantie 61, Kuhmoinen). Pitkäaikaiseen pysäköintiin tilaa ei juurikaan ole. Pitkäjärveä melotaan runsaat 4 km lähempänä oikeaa eli lännenpuoleista rantaa saarineen. Oikealle jäävien Lauttasaaren ja Karhusaaren jälkeen tullaan kapeikkoon, joka johtaa jokimaisesti pienelle Teinusjärvelle.
Teinusjärvi Teinusjärvi on reitin erämaisin ja viehättävästi luonnontilainen järvi. Reittiä melotaan edelleen länsirantoja eli oikeaa reunaa mukaillen. Vesistö kapenee idylliseksi joeksi, joka johtaa Kuoksenjärvelle.
Kuoksenjärvi Kuoksenjärvi aukeaa sokkeloisen oloisena, mutta Pirttiniemen ja Hirviniemen välisen salmen jälkeen aukeaa isompi järvinäkymä. Hirviniemestä suoraan etelään katsottaessa eli vasemmalla, siintää korkeampana Majaniemi. Tarkkasilmäinen saattaa havaita jo tästä mäen päällä olevan laavun, ja rannan laiturin, johon on helppo rantautua.
Majaniemen Laavu (Kuoksenjärvi, Majaniemi) -Puucee -Nuotiopaikka -Laavu -Laituri HUOM. Laavulle ei pääse maitse. Hätätapauksen sattuessa lähin tie on Ilveksentie. Ei säännöllistä puuhuoltoa.
Siiskoski ja Ruhkalammi Kuoksenjärveltä reitti jatkuu Majaniemen länsipuolta kohti etelää. Kapeikko johtaa Koselahden perukkaan ja lopulta Siiskoskeen. Siiskosken voi veden korkeudesta riippuen joko meloa, kahlata kalustoa vetäen tai kiertää maitse metsäistä polkua. Kiertoreitti (150 m) kulkee kosken Itärantaa, nousten joesta vasemmalle. Reitiltä on mahdollista poistua tässä kohdassa myös parkkipaikalle, joesta länsipuolelle eli oikealle. Mäen päällä noin 20 metrin päässä joesta on autopaikka (Kuoksentie 133, Jämsä). Joki mutkittelee Kosekeskisen lampea pitkin Ruhkalammille. Rannoilla voi nähdä merkkejä majavasta ja suopursun tuoksuista rämesuota.
Kereskoski ja Niittujärvi Ruhkalammin eteläpäässä reitti nousee maihin ja kiertää Kereskosken ja sen viereisen tontin pohjoispuolelta eli oikealta. Kereskoski ei ole läpikuljettavissa missään olosuhteissa, vanhojen myllyrakenteiden ollessa esteenä. Kalustoa on siirrettävä noin 50m metsää pitkin hiekkatielle (Kuoksentie), jota pitkin edetään siltaan asti. Sillan jälkeen on laskupaikka. Kierron pituus yhteensä 370 m. Joki kiemurtaa eteenpäin, ja levenee lammeksi, josta haarautuu siltarummut kahteen suuntaan. Lahnajärvelle vievä rumpu jää eteläiselle reunalle eli vasemmalle ja reitti jatkuu tiheän kaislikon läpi oikeanpuoleiseen siltarumpuun, jonka läpi voi laskea (Aulusjärventien rumpu). Rummun sisällä on pieni virtaus ja ulos tullessa on syytä kaartaa välittömästi vasemmalle välttääkseen kiveen törmäyksen. Reitti jatkuu kapeana vesistönä monipuolisen kasvillisuuden ympäröimänä Latopohjan lahteen, joka kuuluu jo Pukarajärveen.
Pukarajärvi Latopohjan lahdesta edetään pohjoisrantaa pitkin kohti Salmelan salmea. Reitti etenee yhä kapeikossa, ja Kotasalmen jälkeen avautuu avara näkymä Pukarajärvelle. Kotasalmen kupeessa vasemmalla eli etelärannalla on yksityinen, reittiin kuulumaton laavu. Kauempana, suoraan etenemissuunnassa siintää Kallioniemi järven vasemmalla eli etelärannalla. Oikealla puolella eli salmen pohjoisrannan puolella on reittiin kuuluva taukopaikka, pieni niemeke, Kotasalmen Keidas. Kallioniemen kärkeen saavuttaessa takaa paljastuu Mustasaari, joka kierretään oikealta eli pohjoispuolelta. Mustasaaren ja rannan välillä kulkee sähkölinja, jonka ali reitti kulkee. Reitti jatkuu oikeanpuoleista eli länsirantaa seuraillen, kiertää pienen niemekkeen ja kääntyy tiukasti oikealle pieneen jokeen. Joen suulla alitamme sähkölinjan jälleen. Idyllisen joen varrella on muutama ranta ja laituri, sekä alitettava silta (Kallioniementie). Alkupäässä jokea on valkoinen hiekkapohja, joka näkyy kirkkaan veden läpi upeasti. Pieni virta kuljettaa eteenpäin matalaa, osin kivikkoistakin jokea. Joki haarautuu kahteen osaan, reitti seuraa niistä oikeanpuoleista Harjujärvelle saakka.
Harjujärvi ja Kohisevankoski Harjujärvelle saavuttaessa seuraillaan vasenta eli itärantaa. Pienen järven eteläpäässä vesistö kapenee joeksi, ja nyt joessa on selkeä virta. Reitti nousee maille oikealle eli länsirannalle ennen tienalitusta. Tien ali menee kaksi pientä rumpuputkea, joita pitkin virta jatkaa kulkuaan kohti Kohisevankoskea. Kiertoreitti on tietä, joka kiertää kosken ja sen viereisen tontin. Tietä kuljetaan länteen, kohti Päijäläntietä. Ennen risteystä reitti palautuu metsän poikki takaisin veteen. Kierron pituus 220 m.
Luodoksenjärvi ja Leppäkoski Kohisevankosken jälkeen reitti kulkee Päijäläntien viertä matalana jokena ja ohittaa Santapakan uimapaikan. Uimakoppien jälkeen avautuu pieni Luodoksenjärvi. Reitti mukailee oikeaa eli länsirantaa. Reitti on johtanut kulkijan Päijälän keskustaan. Oikealle rannalle jää vanha Päijälän koulu, jonka jälkeen saavutaan taas joen suulle. Joessa on kaksi haaraa, joista reitti kulkee vasemmanpuoleista, kapeampaa haaraa. Hyvin pian noin 30 m päässä on rantautumispaikka joen vasemmalla eli etelärannalla. Leppäkosken kiertoreitti lähtee tästä Päijälän Rukoushuoneen pihasta. Rukoushuoneen piha toimii myös hyvänä päätepisteenä, jos ei aio jatkaa matkaa Pitkävedellä enää rantaa pidemmälle. Kiertoreitti kulkee Rukoushuoneen pihan kautta tielle (Orivedentie). Tietä kuljetaan länteen kohti Leppäkosken siltaa, ohitetaan Päijälän keskustan uimalaituri ja ilmoitustaulun kohdalta nurmikon poikki laskeudutaan takaisin veteen.
Leppäkoski - Pitkävesi Leppäkosken alalammilta vesistö kapenee taas joeksi. Jokea jatkuu noin 400 m. Joki ohittaa Ainonsillan, jonka ali pääsee melomaan kesällä, veden ollessa matalalla. Joki on tämän jälkeen matalaa ja kivikkoista, veden korkeudesta riippuen kuitenkin melottavissa. Joki ohittaa riihigallerian ja alittaa taas sillan, jonka alla on pieni virtaava koskipätkä. Joki laskee Pitkäveteen. Heti joensuun jälkeen oikealla on Riihigallerian laituri, jolle on hyvä rantautua (Riihigalleriantie 82). Tästä on mahdollista jatkaa reittiä aina Pitkäveden pohjoispäätyyn asti, jonne on noin 8 km. Vesistö jatkuu myös etelään, Otteleelle ja Pajulanjärvelle.