Pirasetaami
| Pirasetaami | |
| |
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-(2-oksopyrrolidin-1-yyli)asetamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N06 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C6H10N2O2 |
| Moolimassa | 142,156 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 151,5–152,5 °C [1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | lähes 100 % |
| Metabolia | ei metaboloidu |
| Puoliintumisaika | 4–6 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
(FI) |
| Antotapa | Oraalinen |
Pirasetaami on nootropiineihin luokiteltava lääkeaine, joka on rakenteeltaan syklinen GABA:n johdos. Pirasetaamia myydään kauppanimellä Nootropil.[2] Suomessa pirasetaami on tarkoitettu kortikaalisen myoklonian hoitoon. Lääke alkaa tyypillisesti vaikuttaa muutaman vuorokauden kuluessa.[3]
Pirasetaamin syntetisoi vuonna 1967 belgialainen UCB-yhtiö.
Vaikutusmekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirasetaami on GABA-johdannainen, mutta sillä on ilmeisesti vaikutusta myös kolinergisiin reseptoreihin[4], NMDA-reseptoreihin[5] ja solujen ionikanaviin. Lisäksi se vähentää veren viskositeettia ja verihiutaleiden liiallista aggregaatiota, jolloin verenkierto paranee.
On viitteitä siitä, että pirasetaami edistää hermoston terveyttä.[6] Pirasetaamin tarkkaa toimintamekanismia luurankolihasten kouristusten hoidossa ei tunneta. Kyseessä arvellaan olevan hermosoluja suojaava vaikutus, jonka seurauksena kouristukset vähitellen helpottavat.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääkkeenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirasetaamin pääasiallinen käyttöaihe Suomessa on kortikaalisen myoklonian hoito. Pirasetaamia on käytetty myös muiden hermostoperäisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja dysleksian hoitoon.lähde? Pirasetaamia voidaan käyttää myös erilaisista syistä johtuviin kognitiivisiin vaikeuksiin, joka on lääkkeen yleisempi käyttötarkoitus monissa muissa maissa. Pieniannoksinen pirasetaami vähentää esimerkiksi krooniseen väsymysoireyhtymään liittyviä kognitiivisia häiriöitä ja se saattaa lievittää myös uupumusta[7]. Hyvän siedettävyyden takia pirasetaami on eräissä maissa saatavilla reseptivapaasti.[6]
Nootropiinina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirasetaami on erään tutkimuksen mukaan muistia tehostava lääke.[8] Se oli ensimmäinen nootropiini, joka sijoitettiin älylääkkeiden ryhmään. Koska pirasetaami voi parantaa myös terveiden ihmisten kognitiivista suorituskykyä, sitä käyttävät jonkin verran myös terveet ihmiset näiden ominaisuuksiensa kehittämiseen. Sillä ei ole suurillakaan annoksilla huumaavaa vaikutusta.
Sivuvaikutukset ja vieroitusoireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirasetaamin sivuvaikutukset eivät eroa placebosta.[9] Joillakin käyttäjillä voi ilmetä yleistä kiihtyneisyyttä ja siihen liittyen mm. levottomuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, päänsärkyä tai vapinaa. Sivuvaikutusten määrä riippuu paljolti lääkkeen annostuksesta, joka on kortikaalisen myoklonian hoidossa usein jopa yli 20 g vuorokaudessa, mutta muihin käyttötarkoituksiin riittää yleensä muutaman gramman päiväannos. Pirasetaami on monissa tutkimuksissa todettu turvalliseksi ja pienillä annoksilla hyvin siedetyksi lääkkeeksi. LD50-arvoa ei kuitenkaan ole määritetty.
Lainsäädäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirasetaami on Suomessa lääkkeeksi luettava aine.[10] Sen maahantuonnista ilman asianmukaista reseptiä voidaan rangaista lääkeainerikoksena. Monissa Euroopan maissa pirasetaamin laillinen asema on epäselvä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA ilmoitti elokuussa 2010, ettei pirasetaamia luokitella ravintolisäksi.[11] Sen jälleenmyynti tai maahantuonti on siis kiellettyä ilman erillistä lupaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1580. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ Haku ATC-koodin perusteella: N06BX03 Arkistoitu 12.01.2019. Viitattu 27.10.2025. (suomeksi)
- ↑ Valmisteyhteenveto Arkistoitu 12.01.2019. Viitattu 27.10.2025. (suomeksi)
- ↑ Piracetam elevates muscarinic cholinergic receptor density in the frontal cortex of aged but not of young mice pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Effects of piracetam and meclofenoxate on the brain NMDA and nicotinic receptors in mice with different exploratory efficacy in the cross maze test pubmed.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.10.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Voiko aivojen toimintaa tehostaa kognition kohentajalla? Arkistoitu 04.02.2019. Viitattu 27.10.2025. (suomeksi)
- ↑ Maija Haavisto: CFS:n ja fibromyalgian hoito. Finn Lectura 2010. Sivu 188. (suomeksi)
- ↑ Increase in the power of human memory in normal man through the use of drugs ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.10.2025. (englanniksi)
- ↑ The clinical safety of high-dose piracetam--its use in the treatment of acute stroke ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 27.10.2025. (englanniksi)
- ↑ LÄÄKELUETTELON AINEET, LIITE 1. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 27.10.2025. (suomeksi)
- ↑ WARNING LETTER Arkistoitu 09.03.2016. Viitattu 27.10.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pirasetaamin viihdekäytöstä Erowid-tietokannassa (englanniksi)
- PubChem: Piracetam (englanniksi)
- KEGG: Piracetam (englanniksi)
- ChemBlink: Piracetam (englanniksi)