Pioneer P-31 (Z)
| Pioneer P-31 | |
|---|---|
![]() |
|
| Organisaatio | Nasa |
| NSSDC ID | PIONZ |
| Tehtävätyyppi | kiertolaisluotain |
| Kohde | Kuun kiertorata |
| Laukaisu | 15. joulukuuta 1960 klo 9.11 UTC Cape Canaveral Air Force Station Launch Complex 12 |
| Laukaisualus | Atlas D |
| Tehtävän kesto | 74 sekuntia |
| Massa | 176 kg |
Pioneer P-31 (myös Able VB[1], Atlas-Able 5B eli Able 5B ja Pioneer Z) oli Nasan vuonna 1960 laukaisema laukaisussa räjähtänyt miehittämätön kuuluotain tarkoituksenaan tutkia Kuuta sen kiertoradalta.
Laukaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luotain laukaistiin 15. joulukuuta 1960[2][3][4][5] kello 9.11 UTC Cape Canaveral Air Force Stationin[3][4][5] laukaisualusta Launch Complex 12:sta Yhdysvaltain ilmavoimien Atlas D -mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella. Alus räjähti 68 sekuntia laukaisusta 12 kilometrin korkeudessa. Luotain putosi Atlas D:n mukana Atlantin valtamereen 12–20 kilometrin päähän laukaisualustasta.[3][4]
Onnettomuuden syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atlas D:n ylemmän vaiheen rakettimoottori syttyi ennenaikaisesti, kun ensimmäinen vaihe oli vielä käynnissä räjäyttäen raketin.[4]
Suunniteltu Kuun kiertorata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luotaimen suunniteltiin saavuttavan Kuun kiertoradan 60 tuntia laukaisun jälkeen. Luotaimen kiertoaika Kuun ympäri suunniteltiin olevan 9–10 tuntia.[4]
Luotaimen tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luotaimen tehtävät olivat samat kuin sen edeltäjillä Pioneer P-3:lla ja Pioneer P-30:llä:[3]
Nasan tavoitteena oli saada kattavilla mittalaitteilla varustettu avaruusluotain Kuun kiertoradalle.[3]
Luotaimen tieteellisiä tavoitteita olivat:[3]
- tutkia Maan ja Kuun välistä avaruutta.
- kuvata Kuuta
- tutkia mikrometeorideja, säteilyä, magneettikenttiä sekä matalataajuisia sähkömagneettisia aaltoja avaruudessa.
- kehittää avaruusaluksen sekä avaruusluotainten kauko-ohjausteknologiaa.
- arvioida Kuun massaa ja napojen topografiaa.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luotain oli melkein identtinen edeltäjiinsä Pioneer P-30:een sekä Pioneer P-3:een. Pioneer P-31 muistutti palloa ja oli leveydeltään metrin ja korkeudeltaan 1,4 metriä. Pallon sivuilla oli neljä aurinkopaneelia, jotka latasivat luotaimen akkuja. Jokaisessa aurinkopaneelissa oli yhteensä 2 200 aurinkokennoa. Pioneer P-31:n pohjassa oli 90 N:n Vernier-rakettimoottori, jonka avulla luotain olisi tehnyt kiertoratamanöövereitä päästäkseen suunnitellulle Kuun kiertoradalle. Luotaimen sisällä oli suuri pallomainen hydratsiinisäiliö, jonka yläpuolella oli kaksi pienempää typpisäiliötä. Typpisäiliöt tuottivat polttoainetta pienemmälle luotaimen yläosassa sijaitsevalle rakettimoottorille ja hydratsiinisäiliöt tuottivat polttoainetta luotaimen pohjassa olevalle Vernier-rakettimoottorille. Luotaimen pohjassa oli kaksi UHF-antennia ja pitkä VLF-antenni. Yläosassa oli kaksi UHF-antennia. Luotaimen lähettimet toimivat 378 MHz taajuudella.[3]
Tutkimuslaitteisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tutkimuslaite[4] |
|---|
| Mikrometeoriditutka |
| Suurenergiasäteilymittari |
| Ionisaatiokammio |
| Geiger–Müller-putki |
| Matalaenerginen säteilytutka |
| Kaksi magnetometriä |
| Aurinkotutka |
| Plasma-anturi |
| Tähtisäteilyspektrometri |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pioneer P 3 www.astronautix.com. Viitattu 3.2.2025.
- ↑ Pioneer Program | Historic Spacecraft historicspacecraft.com. Viitattu 3.2.2025.
- ↑ a b c d e f g NSSDCA – Pioneer P-31 nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 3.2.2025.
- ↑ a b c d e f Able 5B (Pioneer P-31) - NASA Science science.nasa.gov. 15.11.2017. Viitattu 3.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Pioneer (P 31) | NASA | Atlas-D | Cape Canaveral impulso.space. Viitattu 3.2.2025.

