Pingxingguanin taistelu
| Pingxingguanin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Kiinan–Japanin sotaa | |||||||
 Kiinalaisia sotilaita taistelun aikana.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
| ||||||
| Tappiot | |||||||
|
yhteensä 550 |
3 000 kaatunutta | ||||||
Pingxingguanin taistelu oli Kiinan–Japanin sodan aikana 25. syyskuuta 1937 käyty taistelu Kiinan kommunistien joukkojen ja japanilaisten joukkojen välillä. Muodollisesti tuolloin osana Kiinan armeijaa taistelleet kommunistit väijyttivät onnistuneesti japanilaisen huoltorykmentin Pingxingguanissa Shanxin ja Sisä-Mongolian rajalla. Väijytys oli ensimmäinen kommunistien merkittävä voitto sodan aikana.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan–Japanin sota oli syttynyt Marco Polon sillan välikohtauksen myötä 7. heinäkuuta 1937. 13. elokuuta he hyökkäsivät myös Shangaihin. Tämä sai Kiinan kahden kilpailevan puolueen, Kuomintangin ja kommunistisen puolueen sopimaan viimein yhteistyöstä japanilaisia vastaan. Osana sopimusta kommunistien noin 46 000:n miehen puna-armeijasta muodostettiin elokuussa Kiinan armeijaan Kahdeksas reittiarmeija. Armeijaan kuului 115. 120. ja 129. divisioona. Armeijaa komensi Zhu De varapäällikkönään Peng Dehuai. Vaikka armeija kuuluikin nyt muodollisesti Kiinan armeijaan, käytännössä se oli silti edelleen kommunistien hallinnassa.[1]
Kahdeksannen reittiarmeijan 115. divisioonaa komensi Lin Biao. Divisioonan vahvuus oli 15 500 miestä ja elokuussa 1937 se alkoi siirtyä vuoristoalueelle Pohjois-Kiinassa aloittamaan sissisotaa japanilaisten eturintaman takana. Japanilaiset etenivät syyskuussa rautatien mukaisesti Pekingistä kohti Sisä-Mongoliaa. Japanilainen ltagaki Seishiron komentama 5. divisioona saavutti Shanxin rajan, jolla Pingxingguanin taistelu käytiin.[1]
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lin Biaon komentama divisioona oli valmistellut väijytystä ja ottanut asemat Pingxingguanissa 24. syyskuuta. Seuraavana aamuna kello 10 25. syyskuuta Linin joukot kohtasivat japanilaisen 5. divisioonanhuoltojoukkojen rykmentin. Joukko kulki kahtena kolonana, toiseen kuului 70 hevosvetoista kärryä ja toinen kolona käsitti 80 kuorma-autoa. Joukot kuljettivat esimerkiksi vaatteita, ruokaa ja ammuksia. Joukot etenivät maantietä pitkin ja Lin antoi käskyn tulen avaamisesta niitä vastaan viereiseltä kukkulalta. Väijytykseen jääneet kolonnat tuhottiin lähes täysin samalla, kun kiinalaisten onnistui torjua japanilaisten yrittämä hyökkäys kolonnien auttamiseksi.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanilaiset olivat menettäneet kaatuneina noin 3 0000 miestä. Kiinalaisten tappiot olivat yhteensä vain 500. He valtasivat myös esimerkiksi kolonnan kuorma-autot ja niiden kuljettamat tarvikkeet. Väijytyksen jälkeen 115. divisioona vetäytyi Pingxingguanista. Kommunisteille väijytys oli merkittävä, se nostatti paitsi taistelutahtoa, mutta nosti myös sen mainetta kiinalaisten keskuudessa yleensä. Väijytys oli myös ensimmäinen kommunistien joukkojen ottamista merkittävistä voitoista sodan aikana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Xiaobing Li: China at war : an encyclopedia, s. 351–352. ABC-CLIO. ISBN 978-1-59884-416-0. (englanniksi)