Pingo
.jpg)
Pingo on jään aikaansaama kumpumainen maanpinnanmuoto (yhdenlainen kryoturbaatio), joka on ikiroutasydäminen suuri pyöreähkö kukkula. Pingojen korkeus vaihtelee 3–70 metrin ja halkaisija 30–1000 metrin välillä. Pingoja esiintyy arktisilla alueilla, kuten Alaskassa, Kanadassa ja Siperiassa.[1]
Pingo syntyy arktisella tundra-alueella, 65. ja 75. leveyspiirien välillä, kun pohjaveden arteesinen paine nostaa ikiroutaista jäälinssiä ja sen päällä olevaa maaperää kupolimaiseksi muodostumaksi.[1]
Ilmastonmuutoksen seurauksena lukuisat pingot ovat sulaneet. Ne toimivatkin ilmastonmuutoksen indikaattoreina tieteellisessä tutkimuksessa. Kun pingon jääsydän sulaa ilmaston lämmetessä, kukkula romahtaa ja vapauttaa ilmakehään metaania. Tämä metaani kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään, mikä luo takaisinkytkentäilmiön.[2]
Sulaessaan pingo voi myös paineen vaikutuksesta räjähtää ja muodostaa jopa kymmenien metrien syvyisen kraaterin.[3]
Maan ulkopuolella pingoja tai niiden kaltaisia muodostumia on löytynyt asteroidivyöhykkeen asteroideista.[4]
Lähteet:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Pingo | Arctic, Permafrost & Groundwater | Britannica www.britannica.com. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Pidgeon, David: Climate scientists are studying these weird icy mounds in the Arctic - here's why Discover Wildlife. 19.1.2025. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Jonassen, Trine: Arctic permafrost mounds: More than 400 sealed ‘craters’ are ticking time bombs www.highnorthnews.com. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)
- ↑ The 'Pingo' Connection: Making a Data Mountain out of Ice-Cored Hills — on Earth and a Dwarf Planet College of Sciences | Georgia Institute of Technology | Atlanta, GA. 10.8.2020. Viitattu 24.9.2025. (englanniksi)