Pinelópi Délta
| Pinelópi Délta | |
|---|---|
 Pinelópi Délta vuonna 1897. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. huhtikuuta 1874 Aleksandria, Osmanien valtakunta |
| Kuollut | 2. toukokuuta 1941 (67 vuotta) Ateena, Kreikka |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | kreikka |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pinelópi Délta (kreik. Πηνελόπη Δέλτα, o.s. Benáki, Μπενάκη; 1874, Aleksandria, Osmanien valtakunta – 2. toukokuuta 1941 Ateena, Kreikka) oli kreikkalainen kirjailija. Hänet tunnetaan yhtenä ensimmäisistä merkittävistä kreikankielisistä lastenkirjailijoista.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pinelópi Benáki syntyi Emmanouíl Benákiksen ja Virginia Choremin perheeseen vuonna 1874 autonomiseen Egyptiin kuuluneessa Aleksandriassa. Hän oli varakkaiden vanhempiensa kuudesta lapsesta kolmas. Déltan kasvatus oli tiukka ja hän osoitti kirjallista lahjakkuutta jo varhain. Yhdistyneen kuningaskunnan miehitettyä Egyptin Benákisten perhe muutti Kreikan pääkaupunki Ateenaan, missä hänen isänsä Emmanuel valittiin myöhemmin kaupungin pormestariksi. Isänsä kautta Déltalla oli läheiset suhteet moniin Kreikan politiikan johtohahmoihin, kuten pääministeri Elefthérios Venizélokseen.[1][2]
Délta meni naimisiin liikemies Stéfanos Déltasin kanssa vuonna 1905, minkä jälkeen pari muutti hetkeksi takaisin Aleksandriaan. He saivat avioliittonsa aikana kolme tytärtä. Aleksandriassa Délta tutustui kirjailija Íon Dragoúmikseen, johon hänellä oli romanttinen suhde aina vuoteen 1912 saakka. Dragoúmis oli merkittävä tekijä Balkanilla 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tapahtuneessa kamppailussa Makedoniasta. Makedonian kysymys näkyikin myös Déltan tuotannossa. Dragoúmiksen salamurhan jälkeen 1921 Délta pukeutui mustaan surupukuun koko loppuelämänsä ajan.[1][2]
Délta toimi useaan kertaan Kreikan hyväksi 1900-luvun kriiseissä. Vuonna 1918 hän otti osaa itäiseen Makedoniaan suuntautuneessa avustusretkessä, jonka tarkoituksena oli vapauttaa kreikkalaisia panttivankeja Bulgariasta. Vanhetessaan Déltan terveys alkoi heikentyä, ja vuodesta 1925 lähtien hän kärsi poliosta, joka vaikeutti hänen liikkumistaan.[1][2]
Natsi-Saksan joukkojen miehitettyä Ateenan 27. huhtikuuta 1941 Délta joi myrkkyä tarkoituksenaan tehdä itsemurha. Hän kuoli myrkyn vaikutukseen viisi päivää myöhemmin. Déltan toivomuksen mukaisesti hänet haudattiin perheensä puutarhaan, jossa hänen hautakiveensä on kirjattu vain sana ”hiljaisuus”.[3]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Délta tunnetaan ennen kaikkea lastenkirjoistaan, jonka saralla hän oli yksi ensimmäisistä merkittävistä kreikankielisistä kirjailijoista. Hänen tuotannossaan näkyy vahva kreikkalais-isänmaallinen ajatusmaailma, ja hänen tarinansa sijoittuvat usein Kreikan historian solmukohtiin. Hänen muistiin kirjoittamansa tarinat Kreikan sotien veteraaneilta ja aikansa merkittäviltä poliitikoilta ovat myös arvostettuja teoksia.[1][2]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pinelópin veli Antónis Benákis oli kuuluisa taiteen keräilija, joka perusti Ateenan Benaki-museon. Kreikan myöhempi pääministeri Antónis Samarás on Déltan tyttären lapsenlapsi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Penelope Delta Benaki Museum. Arkistoitu 14.6.2011. Viitattu 2.11.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Morgan, Nicholas: April 27, 1941: Greek Author Penelope Delta Commits Suicide As Nazis Enter Athens GreekReporter.com. 28.4.2021. Arkistoitu 13.12.2024. Viitattu 2.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Battersby, Eileen: A visit to the court of King Witless The Irish Times. 25.1.2014. Viitattu 2.11.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pinelópi Délta Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
