Pimeys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valon puuttumista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Yön pimeyttä.

Pimeys on näkyvän valon puuttumista.[1]

Yön pimeys maapallolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteellisen pimeyden katsotaan vallitsevan silloin, kun Aurinko on yli 18 astetta horisontin alapuolella. Silloin Auringon valoa ei siroa ilmakehän molekyyleistä juuri lainkaan ja yötaivaan kirkkaus on vain 1/400 000-osa siitä, mitä se on Auringon ollessa juuri horisontissa. Kun Aurinko on 12–18 astetta horisontin alapuolella, vallitsee tähtitieteellinen hämärä, jolloin on käytännössä myös jo täysin pimeää.[2]

Suomessa ei tule missään täyttä pimeyttä toukokuun ja heinäkuun välillä. Suomessa kaikkein pimeimmät yöt esiintyvät alkusyksyllä elokuun lopun ja syyskuun aikana. Silloin maa on tumma ja lumeton, ja puiden lehdet vähentävät ulkovalaistuksen leviämistä taivaalle. Päiväntasaajalla pimeys (astronominen hämärä) kestää joka yö vuoden ympäri vähän yli 10 tuntia.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 384. Helsinki: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Physical Science: What the Technology Professional Needs to Know, s. 317. John Wiley & Sons, 2001. ISBN 9780471360186. (englanniksi)
  2. Karttunen et al. 2008, s. 384.
  3. Karttunen et al. 2008, s. 391–393.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.