Pimennysmuuttuja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pimennysmuuttujassa on kaksi tähteä, jotka vuorotellen pimentävät toisensa. Alla näkyy tähden säteilemää valoa kuvaava valokäyrä.

Pimennysmuuttujat ovat muuttuvia tähtiä ja kaksoistähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee komponenttien vuoroin peittäessä toisensa Maasta katsottuna. Merkittävämpi minimi kirkkaudessa tapahtuu, kun himmeämpi tähti peittää taakseen kirkkaamman. Lisäksi kirkkaus vähenee hieman kirkkaamman tähden peittäessä himmeämmän. Pimennysmuuttujat jaetaan niiden valokäyrän perusteella Algol-, Beta Lyrae- ja W Ursae Majoris -tyyppisiin muuttujiin. Algol-tyypin muuttujissa kirkkaus pimennyksen ulkopuolella on melkein vakio. Beta Lyrae -tyyppisissä muuttujissa kirkkaus muuttuu koko ajan. W Ursae Majoris -tyyppiset eroavat edellisistä siinä, että niissä valon minimit ovat suunnilleen yhtä syvät.[1]

Pimennysmuuttuja on monesti myös spektroskooppinen kaksoistähti, eli tähtien liikkeitä voi havaita spektristä Dopplerin ilmiön avulla. Algol-tyyppisessä muuttujassa tähtien lämpötilat saattavat erota huomattavastikin, mikä lisää valonvaihteluja; punertavampi tähti on usein himmeämpi. Beta Lyrae -tyyppisessä muuttujassa tähdet ovat litistyneet huomattavasti, koska ne ovat niin lähekkäin. W Ursae Majoris -tyyppisessä tähdessä tähdet koskettavat toisiaan; ne täyttävät Rochen silmukan, joka on kaksoistähden ympärillä oleva kahdeksikon muotoinen painovoimaraja. Tähden elliptinen tai munamainen muoto muuttaa valonvaihtelun jatkuvaksi ja liukuvaksi.lähde?

On varsin tavallista, että pimennysmuuttujassa ainakin toinen tähdistä venyy munan tai ilmapallon muotoiseksi täyttäessään Rochen silmukan. Tällöin siitä virtaa kaasua toiseen tähteen. Pimennysmuuttujia ympäröi monesti kaasurengas tai esimerkiksi spiraalimaisia kaasusuihkuja, jotka syntyvät massavirrasta kahden tähden välillä. Nämä näkyvät tähden spektrissä emissioviivoina, jotka ovat hehkuvan kaasun säteilemiä yksittäisiä aallonpituuksia. Algolin tyyppisessä pimennysmuuttujassa tapahtuu mielenkiintoisia ilmiöitä, kun kuumempi tähti nähdään pimennyksen alkaessa tai päättyessä punaisemman tähden kaasukehän läpi. Tällöin voidaan koettaa mitata kaasukehän rakennetta. Hyvin pitkäjaksoisia pimennysmuuttujia ovat muun muassa VV Cephei, Epsilon Aurigae ja Zeta Aurigae. Jos pimennysmuuttujan toinen komponentti on punainen jättiläistähti, siinä tapahtuu valonvaihteluja ja monesti myös kuumemmassa valkeassa ja sinisessä komponentissakin. Kaikki pimennysmuuttujat ovat geometrisia muuttujia, joihin luetaan myös ellipsoidimuuttujat.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pimennysmuuttuja Ursa Kosmos

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]