Kääpiöhiiri
| Kääpiöhiiri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
| Yläheimo: | Muroidea |
| Heimo: | Muridae |
| Alaheimo: | Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae |
| Suku: | Kotihiiret Mus |
| Laji: | minutoides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kääpiöhiiri eli pikkuhiiri (Mus minutoides)[3] on kotihiirien sukuun kuuluva jyrsijälaji. Sitä pidetään lemmikkieläimenä terraariossa. Eläimet viihtyvät pareittain.[4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiöhiiri on maailman kevyin jyrsijälaji.[3] Se painaa 6 grammaa, sen ruumiin pituus on 4,5–8,2 cm ja hännän pituus 2,8–6,5 cm.[3]
Aikuisten yksilöiden turkki on yleensä selkäpuolelta punaruskea ja vatsapuolelta valkoinen. Vastasyntyneet poikaset ovat karvattomia ja nuoret yksilöt ovat harmaita. Lajista on jalostettu useita värimuunnoksia.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonvaraisena kääpiöhiirtä tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[4][3]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläin tulee sukukypsäksi 6–8 viikon ikäisenä. Naaraan tiineys kestää noin 19 päivää. Pesueessa on 1–6 poikasta. Vieroitusaika on poikasten ollessa 4 viikon ikäisiä.[4]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiöhiiren ravinto koostuu enimmäkseen siemenistä. Lemmikkinä pidettäessä sille voidaan antaa myös eläinperäistä ravintoa, kuten kissan ruokaa, sekä kasviksia.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Monadjem, A.: Mus minutoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Mus minutoides (TSN 585393) itis.gov. Viitattu 19.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 196, 218 ja 449. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ a b c d e Kääpiöhiiren hoito ja ruokinta (pdf) Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret Ry. Viitattu 19.7.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|