Piilo-opetussuunnitelma
Piilo-opetussuunnitelma tarkoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä, joita noudatetaan koulussa tai työpaikalla, vaikka niistä ei ole erikseen sovittu. Se täydentää formaalia eli muodollista opetussuunnitelmaa. Piilo-opetussuunnitelma sisältyy koulu- tai työympäristössä välittyvään epäsuoraan viestintään, opetussisältöihin tai työpaikan käytäntöihin.
Laajasti piilo-opintosuunnitelma sisältää pukeutumista, toimintaa ja tekemistä sisältäviä koodeja. Mitä tehdä ja milloin, kelle puhua ja kuinka, mistä asioista pitää huolehtia ja mistä ei tarvitse välittää jne. Opetuskäytäntöjen ja menettelytapojen avulla oppilaille voidaan opettaa heidän paikkansa yhteiskunnan hierarkiassa. Monikulttuurisessa opetuksessa tavoitteena on muuttaa piilo-opetussuunnitelman viestit vahvistamaan oppilaiden minäkuvaa ja identiteettiä [1].
Piilo-opetussuunnitelmaan hallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piilo-opetussuunnitelmaan hallintaan kuuluu
- Tuntea opettajan tai esimiehen odotukset
- Miten käyttäytyä missäkin tilanteessa tai tilaisuudessa
- Kehen kollegaan voi luottaa ja ketä varoa
- Hyvän käytöksen salaisuus
- Huonon käytöksen tunnistaminen
Kaikissa kouluissa ja työpaikoilla on piilo-opetussuunnitelma. Uusien oppilaiden ja työntekijöiden oletetaan oppivan ja hallitsevan piilo-opetussuunnitelma lyhyessä ajassa ilman että se erikseen heille opetetaan. Tullakseen toimeen sosiaalisessa ympäristössä lapsen, nuoren tai aikuisen pitää ymmärtää opettajan tai esimiehen persoonallisuus ja odotukset. Useimmat ihmiset oppivat nämä uudessa paikassa jo viikossa. He oppivat, kenen kanssa voi laskea leikkiä ja millaista leikkiä; ketkä eivät oppilaiden tai alaistensa sutkauksia ymmärrä; minkälaista työpanosta kukin opettaja odottaa; miten eri opettajat pitävät sovituista aikatauluista kiinni. Pian kaikki tietävät milloin esimerkiksi voi kuiskata tai milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka vaatii tarkkaa sääntöjen noudattamista ja kuka ei. [2]
Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilöiden joilla on sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutta, uuden työympäristön piilo-opetussuunnitelma on usein kuitenkin vaikea ymmärtää. Näitä ovat mm. autismin kirjon ihmiset. Piilo-opetussuunnitelman ymmärtäminen autismin kirjon lapsille tai nuorille koulun ulkopuolella voi olla vaikeaa [3] . Voiko vieraiden kyytiin mennä? Bussin kuljettaja on vieras, mutta hänen kyytiinsä voi mennä. Entä tuntematon autoilija, joka pysähtyy tarjotakseen kyydin? Kaupan kassa on tuntematon, mutta hänen kanssaan voi jutella. Entä puiston penkillä istuva tuntematon, joka tarjoaa kaljapullostaan huikkaa? Autismin kirjon ihmiset tarvitsevat tukihenkilön, joka osaa uuden paikan käytännöt ja selittää kirjoittamattomat säännöt hänelle. [4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.diak.fi/files/diak_eng/Glossaries/Piilo-opetussuunnitelma.htm[vanhentunut linkki] Piilo-opetussuunnitelma: Vastakkainen formaalille eli muodolliselle opetussuunnitelmalle
- ↑ Broady, Donald: Piilo-opetussuunnitelma: Mihin koulussa opitaan. (Den dolda läroplanen, (1981.) Toimituskunta: Pekka Kämäräinen, Mauri Neste ja Ilmari Rostila. Tampere: Vastapaino, 1986 (5. painos 1994). ISBN 951-9066-14-4.
- ↑ Haastava käytös (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Myles B.S., Trautman M. L., Schelvan R.L. (2004) The Hidden Curriculum: Practical Solutions for Understanding Unstated Rules in Social Situations. APC. Shawnnee Mission, USA