Pietro da Cortona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pietro da Cortona
Ajaccio Da Cortona Autoportrait.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt1. marraskuuta 1596
Cortona, Toscana
Kuollut16. toukokuuta 1669 (72 vuotta)
Rooma
Taiteilija
Taidesuuntaus barokki

Pietro da Cortona (oikealta nimeltään Pietro Berrettini) (1. marraskuuta 1596 Cortona, Toscana16. toukokuuta 1669 Rooma) oli italialainen taidemaalari ja arkkitehti.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän opiskeli ensin setänsä Filippo Berrettinin johdolla ja sitten Firenzessä Andrea Commodin johdolla. Viisitoistavuotiaana hän lähti Roomaan ja siirtyi firenzeläisen taidemaalarin Baccio Ciarpin ateljeeseen. Siellä hän tutki Rafaelin, Michelangelon ja Polidoron töitä, antiikin veistoksia ja erityisesti Trajanuksen pylvään kohokuvia. Vielä nuorena hän herätti kardinaali Giulio Cesare Sacchettin huomion, josta tuli hänen suojelijansa ja jolle hän maalasi kaksi ensimmäistä teosta, Aleksanterin taistelut ja Sabiinitarten ryöstö. Tämän jälkeen paavi Urbanus VIII antoi hänelle tehtäväksi koristella Santa Bibianan kirkon kappelin. Hänen menestyksensä siellä oli niin suuri, että hän sai toimeksiannon maalata Barberinin palatsin suuren salongin katon, joka esittää allegorisesti kyseisen suvun historiaa, mikä osoittautui hänen kuuluisimmaksi teoksekseen. Sitten hän suunnitteli joitakin mosaiikkeja Pietarinkirkon kupoliin. Lombardian matkan ja Venetsian vierailun jälkeen hän lähti Firenzeen, jossa suurherttua Ferdinand II palkkasi hänet koristelemaan Pitti-palatsia. Siellä hän maalasi useita merkittäviä freskoja, mutta lähti sieltä kesken, koska mustasukkaisten kilpailijoiden toiminta suututti hänet. Freskoihin kuuluivat muun muassa Aleksanterin armollisuus Dareioksen perheelle, Masinissan historia, Kyruksen pysyvyys ja Porsennan lujuus. Freskot viimeisteli hänen oppilaansa Ciro Ferri. Palattuaan Roomaan Berrettini sai monia tärkeitä toimeksiantoja ja saavutti suuren maineen. Hän toteutti useita freskoja kirkkoihin sekä taulukuvia. Hänestä tuli varakas, ja paavi Aleksanteri VII nimitti hänet Kultaisen kannuksen ritarikunnan ritariksi. Hänen tärkeimpiä oppilaitaan olivat Francesco Romanelli, Ciro Ferri, Pietro Testa, Luca Giordano ja Guillaume Courtois. Hänet on haudattu San Martino ai Montin kirkkoon, jonka arkkitehti hän oli ja jolle hän jätti suuren summan rahaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pietro da Cortona Catholic Encyclopedia. 1913. Viitattu 02.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]