Pienoismalliraketti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienoismalliraketin laukaisu
Pienoismalliraketin osia
Pienoismallirakettien moottoreita

Pienoismalliraketti on pienikokoinen ja kevyt raketti. Pienoismalliraketti ei ole ilotulite, eikä se saa kuljettaa räjähtävää materiaalia.

Pienoismalliraketti on joko rakennussarjasta koottu tai täysin itse tehty. Rakettien moottoreina käytetään nykyisin vain kaupallisesti valmistettua pientä rakettimoottoria. Tämä johtuu harrastuksen historiasta Yhdysvalloissa 1950-luvulta, jolloin omatekoiset moottorit aiheuttivat vahinkoa ihmisten terveydelle. Harrastuksen historia liittyy ohjustekniikan nousuun toisen maailmansodan lopulta alkaen ja avaruuslentojen alkuun 1950-luvun lopulla.

Kilpailutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FAI (Fédération Aéronautique Internationale) järjestää sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa rakettilennätyksen osa- sekä maailmanmestaruuskilpailuja. Yleisimmin kisoissa kilpaillaan eri osa-alueissa: rakettiliidokeissa, korkeuskilpailussa, skaalamallien korkeuskilpailussa sekä skaalamalleissa jne. FAI CIAM (Commission Internationale d'Aero-Modelisme) määrittää kilpailun säännöt, käytettyjen rakettien sekä moottoreiden kriteerit ja tyypit. Kilpailujen yleisimmät rakettimallit ovat aitojen esikuvien tarkkoja kopioita esimerkkinä Bumper WAC, Nike Hercules, Ariane.

Säännelty harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrastus perustuu rakettien suunnitteluun, rakentamiseen ja niiden taivaalle ampumiseen sekä lennon lakikorkeuden mittaamiseen tai lennon kuvaamiseen. Pienoismalliraketit laskeutuvat laskuvarjon tai "streamerin" hidastamina, minkä jälkeen ne voidaan ampua uudestaan.

Moottoreiden hankinta on Suomessa sallittua vain lupakirjan omaaville harrastajille. Tässä asiassa on EU-maissa on erilaisia käytäntöjä. Englannissa ja Ruotsissa moottorien hankinta ja rakettien laukaisuun ei vaadita lupakirjaa, kun taas Saksassa ja Suomessa vaaditaan. Saksassa ja Suomessa vain tietyt eurooppalaiset ajopanokset ovat sallittuja, Ruotsissa ja Englannissa myydään useita Yhdysvalloissa valmistettavia ajopanoksia. Yhdysvalloissa jotkut harrastajat valmistavat itse ajopanoksenkin, mutta terrorismin pelko johti jo 1990-luvulla jotkut rakettiseurat erikoistarkkailuun pelkästään harrastuksessa esiintyvien raketti- ja ruutisanojen vuoksi.

Toiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakettiseuroja ovat mm. Suomen avaruustutkimusseura, Otaniemen teekkareiden Pollux ja Tampereen teekkareiden Castor. Harrastajia on Suomessa noin 300.

Amatööriraketti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amatööriraketiksi kutsutaan pienoismallirakettia suurempia amatöörien suunnittelemia ja rakentamia raketteja. Niiden rakentamisessa ja laukaisutoiminnassa huomioimaan enemmän turvallisuustekijöitä. Mm. laukaisut tehdään harvaanasutuilla alueilla, missä ilmatilan tiedetään olevan tyhjä. Eräät eurooppalaiset amatööriraketit ovat pyrkineet saavuttamaan avaruuden lentokorkeuden (yli 100 km), mutta tätä ei ole vielä saavutettu.

Suomen ensimmäinen kotimainen nesteraketti, Karelia-1, sai ensilentonsa 28. helmikuuta 1993. Furfuryylialkoholia ja väkevöityä typpihappoa ajoaineinaan käyttänyt amatööriraketti saavutti hieman yli kilometrin korkeuden.[1] Rakettia vauhdittanut moottori, Louhi-D, oli projektin vetäjänä toimineen Joensuun yliopiston fysiikan opiskelijan itse suunnittelema ja testaama.

Suomen ensimmäinen hybridimoottorilla varustettu amatööriraketti oli Suomen Avaruustutkimusseuran ja Teknillisen korkeakoulun (nykyisin Aalto-yliopisto) tähtitiede- ja rakettikerho Polluxin Haisunäätä. Sen ensilento tapahtui 16.3.2008. Ryhmä Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita laukaisi Suomen toisen hybridimoottorilla toimineen amatööriraketin onnistuneelle ensilennolle 7. syyskuuta 2008. [2] Supikoiraksi ristitty hybridiraketti käytti hapettimena ilokaasua ja perustui propulsiotekniikaltaan valmiisiin, tehdastekoisiin moottoreihin. Raketti saavutti hieman yli 1,8 kilometrin lentokorkeuden.

Karelia-raketin laukaisu (pysäytyskuvia videonauhalta).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pölönen, P., "Onnistunut nesterakettilaukaisu", Avaruusluotain, vol. 28, no. 4, ss. 2 – 11, 1993.
  2. http://supikoira.servu.org/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pienoismalliraketti.
  • A short video of a rocket project ProtonsForDessert – Youtube. 7.11.2012. Viitattu 12.3.2019 (englanniksi).
  • WSMC 2010 Rocketrylive.com. Arkistoitu 24.3.2012. Viitattu 12.3.2019 (englanniksi). Kuvia sekä videoita Serbian maailmanmestaruuskisoista vuodelta 2010.

Kotimaisia linkkejä