Piehinki
Piehinki on kylä ja taajama entisen Saloisten kunnan alueella Raahessa, se on maarekisterikylä. Taajaman väkiluku vuonna 2005 oli 388 ja pinta-ala 5,7 km², josta vettä 0,2 km²[1]. Kylässä on ollut joskus muun muassa kaksi kauppaa, kioski, posti ja koulu. Piehingin läpi virtaa Piehinkijoki.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piehinki on yksi Saloisten eli vanhan Salon pitäjän keskiaikaisista rantakylistä. Vanhin tieto kylän talojen lukumäärästä on vuodelta 1548, jolloin taloja oli seitsemän. Vuonna 1543 tiedetään kylällä asuneen kolme veljestä Erkki, Lauri ja Pietari Ollinpojat, joista ensimmäinen lienee ollut Marjaniemen isäntä. Kolmen veljeksen asuminen saman kylän eri taloissa antaa aiheen olettaa heidän olleen myös syntyisin tältä kylältä, myös isännimi Olli on keskiajan Salon alueelle hyvin tavallinen, olihan Pyhä Olavi pitäjän suojeluspyhimys. Alueen varakkain talo keskiajalla oli Maanherra niminen talo, jota isännöi vuonna 1548 Antti Pietarinpoika, todennäköisesti Pietari Ollinpojan poika. Muita todennäköisesti jo keskiajalla perustettuja taloja ovat Rautio, Haapajoki ja Puusti eli myöhempi Ranta-Sippala.[2][3]
1600-luvulta lähtien kylän suurimpana talona on ollut Hannila, joka on toiminut myös kievarina 1600-luvun lopulta lähtien. Nykyisin talo on autioitunut ja päärakennus tuhopoltettu. 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvulla kylälle perustettiin runsaasti uusia tiloja ja vanhoja jaettiin.[3][4]
Vuonna 1923 Piehinkiin perustettiin kansakoulu[5], joka toimi Nurkkalassa. Uusi koulu valmistui vuonna 1956, sen yhteydessä toimii myös kirjasto, koulua on myöhemmin laajennettu. Piehingissä on toiminut 1900-luvun puolivälissä parhaimmillaan kolme kyläkauppaa, nykyisin ei ole koulua eikä ainuttakaan kauppaa. Vuonna 1948 rakennettiin kylälle nuorisoseurantalo, nykyisin talossa toimii Janssonin galleria. Kylällä on ollut myös työväentalo, joka on kuitenkin purettu. Piehingissä on edelleen, ainoana Saloisissa, toimintakuntoinen vesimylly. Sen rakensi Erkki Sippala, joka pyöritti sitä aina vuoteen 1976 saakka, jolloin se siirtyi uudelle omistajalle. 1990-luvulta 2000-luvun alkuun Piehingissä oli myös grilli ja kahvila valtatie 8:n varrella. Piehinki tunnetaan myös tyrnistään, jota viljelee ja tyrnituotteita valmistaa Piehingin marjat oy.[5][6]
Kantatilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1 Hannila.
- 2 Anttila.
- 3 Rautio.
- 4 Puusti.
- 5 Marjaniemi.
- 6 Jokela.
- 7 Haapajoki.
- 8 Kerttula.
- 9 Törmälä.
- 10 Pehkonen.
- 11 Järvelä.
- 12 Joensuu.
- 13 Siuvatti.
- 14 Leinonen.
- 15 Mäntylä.
- 16 Hurnasti.
- 17 Pihlajaniemi.
- 18 Kekonkaarto eli Tyvelä.
- 19 Rapakko.
- 20 Korpela.
- 21 Niemelä.
- 22 Siuvattiaho.
- 23 Koskela.
- 24 Krekilä.
- 25 Kettukangas.
- 26 Arvola eli Juutinen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II, Armas Luukko 1954
- ↑ a b Raahen tienoon historia I, Aulis Forss, Pekka Toivanen 1990.
- ↑ a b Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.
- ↑ a b Raahen tienoon historia III, Matti Lackman 1991.
- ↑ Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]