Peyton Place (televisiosarja)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peyton Place
Peyton Place cast 3.JPG
Pääosissa Ryan O’Neal
Mia Farrow
Barbara Parkins
Ed Nelson
Alkuperämaa Yhdysvallat
Esitetty 15. syyskuuta 1964 – 2. kesäkuuta 1969
Tuotantokausia 5
Jaksoja 514
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) ABC Telepictures
20th Century Fox TV
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Peyton Place oli saippuaooppera, jota esitettiin ABC-televisiokanavalla Yhdysvalloissa vuosina 1964–1969. Sarja perustui Grace Metaliousin vuonna 1956 kirjoittamaan kirjaan Kaupunki nimeltä Peyton Place ja siitä vuonna 1957 tehtyyn elokuvasovitukseen Peyton Place – vihan tyyssija. Peyton Place kertoi Uudessa-Englannissa sijaitsevan kuvitteellisen pikkukaupungin ihmisten elämästä. Sarjan henkilöt edustivat pääosin yhteiskunnan ns. ylempää keskiluokkaa. Sarjaa tehtiin kaikkiaan 514 jaksoa.[1]

Sarja esitettiin myös Suomessa televisiossa ensin TV1:ssä muutama jakso vuonna 1965[2] nimellä Pikkukaupungissa tapahtuu. Se ei silloin vielä saanut tuulta siipiensä alle. Vasta 1960–1970-lukujen vaihteessa MTV:n esittämänä siitä tuli menestyssarja Suomessa. Esimerkiksi 9. huhtikuuta 1969 lähetetty jakso sai 1,7 miljoonaa katsojaa ja saavutti näin 45 prosenttia Suomen yli 12-vuotiaasta väestöstä.[3] Se oli ensimmäinen Suomessa esitetty suosittu yhdysvaltalainen saippuasarja.

Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen mukaan Peyton Placen suosio oli aikanaan uusi ilmiö suomalaisten arjessa: "Keskiviikkoiltoina keräännyttiin hartaina televisioiden ääreen seuraamaan Peyton Place -sarjaa, kaikkien aikojen suosituinta sarjaohjelmaa. Sen takia siirrettiin vierailuja ja lähdettiin kesken kokouksista. Seuraavana aamuna varsinkin naisväki keskusteli innokkaasti ja asiantuntevasti Peyton Placen mutkikkaiden ihmissuhteiden viimeisistä käänteistä."[4]

Keskeisiä näyttelijöitä sarjassa olivat Mia Farrow (Allison McKenzie), Ryan O’Neal (Rodney Harrington), Barbara Parkins, Dorothy Malone ja Ed Nelson.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijo Lehtonen kirjoitti Filmihullu-lehdessä vuonna 1969, että sarja tarjoaa keskiluokkaiselle katsojakunnalle monia mahdollisuuksia samastumiseen. Sen henkilöt edustavat psykologisesti tiettyä ihannetta, jonka rikkominen aiheuttaisi hahmoihin sattumanvaraisuutta ja siten sekoittaisi selkeän tarinan. Tarinan juoni ei ole alku-loppu-rakenteen mukainen vaan päättymätön tapahtumasarja. Vuorosanat ovat kliseemäisiä ja niiden tarkoituksena on vahvistaa kuvan tarjoamaan viestiä. Lehtosen mukaan sarja vie katsojan pois omasta olohuoneesta sellaiseen todellisuuteen, jonka hän voi tunnistaa tavoiteltavaksi todellisuudeksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 379. Helsinki: Otava, 1971.
  2. Sari Elfving: Taikalaatikko ja tunteiden tulkit, s. 36. Tampereen yliopisto, 2008.
  3. Erämetsä, Harri: ”Joukkoviestimien käyttö”, Joukkoviestintä Suomessa, s. 30. Nordenstreng, Kaarle & Wiio, Osmo A. (toim.). Weilin + Göös, 1994. ISBN 951-35-5899-1.
  4. Kari Suomalainen: Maxi-Kari, s. 228. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08570-0.
  5. Lehtonen, Reijo: Peyton Place jatkuu, Filmihullu 4–5/1969, s. 14–16.
Tämä televisioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.