Petra Olli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petra Maarit Olli
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1994 (ikä 29)
Lappajärvi, Suomi
Uran tiedot
Laji paini
Seura Lappajärven Veikot
Valmentaja Ahto Raska
Pertti Olli

Tietolaatikko päivitetty 24.10.2018

Mitalit
Maa:  Suomi
Paini
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 2018 65 kg
Hopeaa Hopeaa Las Vegas 2015 58 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Riika 2016 60 kg
Kultaa Kultaa Kaspijsk 2018 65 kg
Pronssia Pronssia Vantaa 2014 58 kg
Pronssia Pronssia Bukarest 2019 65 kg

Petra Maarit Olli[1] (s. 5. kesäkuuta 1994 Lappajärvi)[2] on suomalainen uransa vuonna 2020 lopettanut painija ja nykyinen painivalmentaja. Hän edusti Lappajärven Veikkoja ja häntä ovat valmentaneet isä Pertti Olli ja vuodesta 2009 virolainen entinen maailmanmestaruustason painija Ahto Raska.[3][4] Häntä ovat valmentaneet myös Janne Myllyperkiö, Hannu Övermark ja Vesa Alanen.[5]

Olli voitti kultaa 60 kg:n sarjassa Riian EM-kilpailuissa 2016 ja 65 kg:n sarjassa Kaspijskin EM-kilpailuissa 2018 ja Budapestin MM-kisoissa 2018. 58 kg:n sarjassa hän saavutti hopeaa Las Vegasin MM-kilpailuissa 2015 ja pronssia Vantaan EM-kilpailuissa 2014. Taškentin MM-kilpailuissa 2014 hän sijoittui 60 kg:n painoluokassa viidenneksi ja Belgradin EM-kilpailuissa 2012 55 kg:n sarjassa seitsemänneksi. Vuonna 2011 hän saavutti Helsinki Open -turnauksessa sarjavoiton 55 kg:n sarjassa. Vuonna 2014 hän voitti Pohjoismaiden-mestaruuden 63-kiloisten painoluokassa. Singaporen nuorten kesäolympialaisissa 2010 Olli voitti pronssia 46 kg:n sarjassa. Mitali oli Suomen ensimmäinen nuorten olympialaisista. Olli on ainoa Kansainvälisen painiliiton rankinglistan sarjassaan ensimmäiselle sijalle yltänyt suomalaispainija.[6]

Alle 20-vuotiaiden ikäluokassa Olli ylsi historian ensimmäisenä painijana neljään Euroopan-mestaruuteen, jotka hän voitti vuosina 2011–2014. Vuosina 2015 ja 2017 Olli voitti alle 23-vuotiaiden EM-kultaa. Alle 17-vuotiaiden ikäluokassa hän voitti MM-pronssia, kaksi EM-mitalia ja kaksi Pohjoismaiden-mestaruutta. Vuosina 2012–2014 hän voitti junioreiden MM-pronssia. Aikuisten Suomen-mestaruuden hän on voittanut viidesti, ja yhteensä hänellä on seitsemän aikuisten SM-mitalia.

Keväällä 2021 Olli voitti Big Brother Vip -tosi-tv-ohjelman, jossa oli mukana yhteensä 14 julkisuudesta tuttua henkilöä.[7] Olli osallistui vuonna 2020 Mestareiden mestari tv-ohjelmaan ja vuonna 2021 Urheilustudio-tv-ohjelman Jatkoerään.[8]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli aloitti painin vuonna 2002.[9] Ensimmäisissä kansainvälisissä arvokilpailuissaan, vuoden 2009 kadettien (alle 17-vuotiaiden) EM-kilpailuissa Serbiassa, Olli voitti pronssia 46 kg:n painoluokassa. Vuonna 2010 hän voitti kadettien Pohjoismaiden-mestaruuden 49 kg:n sarjassa.[10] Elokuussa Singaporessa järjestetyissä ensimmäisissä nuorten kesäolympialaisissa Olli voitti 46 kg:n sarjassa pronssia. Hän hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa kultaa voittaneelle japanilaisvastustajalle, mutta voitti keräilyottelun venezuelalaispainijaa vastaan.[11] Pronssiottelussa hän voitti saksalaisen Laura Mertensin 3–1 (jaksot 2–1). Ollin mitali oli Suomen ensimmäinen nuorten olympialaisista.[12]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2011 Olli voitti 17-vuotiaana Serbiassa juniorien (alle 20-vuotiaiden) Euroopan-mestaruuden 51 kg:n painoluokassa. Loppuottelussa hän voitti azerbaidžanilaisen Patimat Bagomedovan,[13] joka voitti samana vuonna aikuisten MM-pronssia. Olli oli turnauksen nuorin painija ja kilpaili erikoisluvalla.[14] Elokuussa Olli saavutti Varsovassa kadettien EM-kilpailuista 52 kg:n sarjan hopeaa hävittyään loppuottelussa venäläispainijalle. Pari viikkoa EM-hopean jälkeen hän osallistui Unkarissa ensimmäistä kertaa kadettien MM-kilpailuihin, joista saavutti 52 kg:n sarjassa pronssia.[10] Marraskuussa Olli kilpaili ensimmäisen kansainvälisen turnauksensa aikuisten sarjassa ja voitti Helsinki Openin 55 kg:n painoluokassa.[15] Tammikuussa 2012 Olli valittiin Vuoden nuoreksi urheilijaksi Suomen urheilugaalassa.[16]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Olli jatkoi aikuisten turnauksiin osallistumista. Sofia Mattssonin voittamassa helmikuun Dan Kolov–Nikola Petrov-turnauksessa hän oli kolmas. Maaliskuussa 2012 Olli osallistui ensimmäiseen aikuisten arvoturnaukseensa Belgradin EM-kilpailuissa sijoittuen seitsemänneksi.[10] Ensimmäisessä ottelussaan hän voitti italialaispainijan jaksoin 2–0 ja toisessa ottelussa sveitsiläispainijan myös 2–0-jaksoin. Kolmannessa ottelussa Olli hävisi romanialaiselle Ana Maria Pavălille 0–2.[17]

Ollin kevät jatkui karsintaturnauksilla Lontoon kesäolympialaisiin. Huhtikuun lopulla hän voitti Sofiassa kaksi ensimmäistä otteluaan, mutta hävisi selätyksellä ratkaisevan ottelun Julia Ratkevitšille ja sijoittui turnauksessa viidenneksi.[18] Viimeisessä karsintaturnauksessa Vantaalla Olli voitti jälleen kaksi ensimmäistä otteluaan, mutta hävisi kisapaikan ratkaisseen ottelun edellisten olympiakisojen pronssimitalisti Jackeline Renteríalle jaksoin 2–1. Hän sijoittui turnauksessa kolmanneksi.[19]

Kesäkuussa 2012 Olli voitti juniorien EM-kultaa Zagrebissa voitettuaan loppuottelussa puolalaisen Karolina Krawczykin.[20] Syyskuussa hän saavutti junioreiden MM-pronssia Pattayalla voitettuaan pronssiottelussa Venezuelan Virginia Jimenez Fernandezin. Mitali oli Suomen historian ensimmäinen naisen saavuttama mitali junioreiden MM-kilpailuissa.[21] Tammikuussa 2013 Suomen Painiliitto valitsi Ollin Vuoden 2012 naispainijaksi.[22]

2013–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2013 Olli voitti kolmannen peräkkäisen alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruutensa, tällä kertaa 59 kilogramman sarjassa.[23] Elokuussa hän saavutti junioreiden MM-pronssia 59 kilogramman sarjassa.[24]

Vantaan EM-kilpailuissa 2014 Olli voitti uransa ensimmäisen aikuisten tason arvokisamitalin, pronssia 58 kg:n sarjassa. Hän voitti turnauksessa muun muassa hallinneen maailmanmestari Marianna Sastinin.[25] Toukokuussa 2014 Olli voitti Turussa järjestetyissä Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa 63 kilogramman sarjan.[26] Kesäkuussa Olli teki historiaa voittamalla neljännen juniorien Euroopan-mestaruuden, mihin kukaan ei häntä aikaisemmin ollut kyennyt.[27] Elokuussa Olli saavutti junioreiden MM-pronssia edellisvuoden tapaan.[28]

Syyskuussa 2014 Olli kilpaili ensimmäisen kerran aikuisten MM-kilpailuissa Taškentissa. Hän voitti ensimmäisten kierrosten kiinalais- ja intialaisvastustajansa, mutta hävisi kolmannessa ottelussaan mongolialaisvastustajalle.[29] Pronssiottelussa Olli hävisi venäläiselle Natalja Goltsille pistein 1–12 ja sijoittui viidenneksi.[30]

2015–2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2015 Olli voitti alle 60-kiloisten sarjassa alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Wałbrzychissa.[31] Kesäkuussa hänen oli tarkoitus osallistua Bakun EM-kilpailuihin, jotka järjestettiin osana historian ensimmäisiä Euroopan kisoja, mutta polven ulkosivusiteen repeämä esti häntä kilpailemasta.[32]

Olli voitti vuoden 2015 MM-kisoissa hopeaa hävittyään loppuottelussa japanilaiselle kolminkertaiselle olympiavoittajalle Kaori Ichōlle 0–10. Hän voitti kisoissa aiemmin Azerbaidžanin Julia Ratkevitšin, Kirgisian Aisuluu Tynybekovan ja Kanadan Michelle Fazzarin. Suomalaisen naispainin historian ensimmäisen MM-mitalin lisäksi Olli varmisti myös paikkansa Rion olympialaisiin.[33]

Maaliskuussa 2016 Olli voitti Euroopan-mestaruuden 60 kg:n sarjassa Riian EM-kilpailuissa 2016 päihitettyään loppuottelussa sarjan hallitsevan maailmanmestarin, Ukrainan Oksana Herhelin pistein 8–2. Välierässä hän voitti Venäjän Julija Prontsevitšin ja sitä ennen Unkarin Gabriella Sleiszin, kummatkin 10–0 ennen täyttä aikaa.[34] Kansainvälisen painiliiton UWW:n huhtikuun 2016 maailman ranking-listalla Olli oli sijoitettu ensimmäiseksi.[35]

Rion olympialaisissa 2016 Olli putosi jatkosta hävittyään 2. kierroksen ottelun Kirgisian Aisuluu Tynybekovalle.[36]

2017–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2017 Olli voitti alle 23-vuotiaiden EM-kultaa 63-kiloisten sarjassa.[37] Vuoden 2017 aikuisten EM- ja MM-kisat jäivät Ollilta väliin polvivamman vuoksi.[38][39] Hän palasi takaisin kilpailuihin marraskuussa 2017 järjestetyissä alle 23-vuotiaiden MM-kisoissa.[40] Kisoissa Olli hävisi sekä avausottelunsa että keräilyeränsä ottelun.[41]

Maaliskuussa 2018 Olli nousi maailman rankinglistan ensimmäiselle sijalle 65 kilon sarjassa.[42] Toukokuussa 2018 Olli voitti Euroopan-mestaruuden 65 kilon sarjassa kukistaessaan loppuottelussa azerbaidžanilaisen Elis Manolovan pistein 3–1 Venäjän Kaspijskissa käydyissä kisoissa.[43] Lokakuussa 2018 järjestetetyissä MM-kisoissa Olli paini edelleen 65 kilon sarjassa. Hän saavutti MM-kultaa voitettuaan finaalissa kanadalaispainija Danielle Lappagen. Semifinaalissa oli vastassa Japanin 23-vuotiaiden maailmanmestari Ayana Gempei, puolivälierissä Intian Ritu-Ritu ja alkuerissä Bulgarian Sofia Georgieva. Ollin saavuttama MM-painikulta on Suomen ensimmäinen sitten vuoden 1997.[44] Joulukuussa 2018 Kansainvälinen painiliitto valitsi Ollin vuoden historiantekijäksi sekä historian ensimmäisenä suomalaisena vuoden naispainijaksi. Palkintoon kuului 10 000 sveitsin frangin eli noin 8 900 euron rahapalkinto.[45]

2019–2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2019 Olli voitti pronssia Bukarestin EM-kilpailuissa 65 kg:n sarjassa.[46] Hän ei osallistunut syyskuussa 2019 Kazakstanin MM-kisoihin sairastelun vuoksi.[47] Olli hävisi helmikuussa 2020 Roomassa käydyissä EM-kilpailuissa molemmat ottelunsa ja sijoittui viidenneksi.[48]

Painiuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu-uransa jälkeen Olli on toiminut valmentajana Kuortaneen urheiluopistolla toimivassa Petra Olli Junior Teamissa, johon kuului syksyllä 2021 viisi vielä juniori-ikäistä naispainijaa.[49] Syksyllä 2021 Olli valmistui valmentajaksi suorittamalla alan ammattitutkinnon. Sen ohella hän alkoi opiskella myös liiketoiminnan ammattitutkintoa Seinäjoen Sedussa, josta hän valmistui joulukuussa 2021.[50]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli harrasti aikaisemmin yleisurheilua.[51] 15-vuotiaana hän voitti ikäluokkansa Suomen-mestaruuden keihäänheitossa.[52] Hän on harrastanut myös maastohiihtoa ja pesäpalloa. Ollin isänisä Paavo Olli oli pikajuoksija. Petra Ollin perheeseen kuuluvat isä, äiti ja kaksi pikkuveljeä.[53][54]

Olli opiskeli Lappajärven lukiossa[3] sekä Kuortaneen urheilulukiossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi keväällä 2014[55].

Olli seurustelee virolaisen miehen kanssa.[56]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: International Wrestling Database[10]

Kansainväliset turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MM-kilpailut: kultaa 2018 (65 kg), hopeaa 2015 (58 kg), viides 2014 (60 kg)
  • EM-kilpailut: kultaa 2016 (60 kg), kultaa 2018 (65 kg), pronssia 2014 (58 kg), seitsemäs 2012 (55 kg)
  • Pohjoismaiden-mestaruus 2014 (63 kg)
  • Klippan Lady Open: voittaja 2013 (59 kg), 2014 (58 kg), 2015 (60 kg) ja 2016 (60 kg)
  • Grand Prix of Paris: voittaja 2015 (60 kg)
  • Helsinki Open -turnaus: voittaja 2011 (55 kg)
  • Dan Kolov–Nikola Petrov-turnaus: kolmas 2012 (55 kg)
  • Nuorten olympiapronssia 2010 (46 kg)
  • Juniorien MM-pronssia 2012 (55 kg), 2013 (59 kg) ja 2014 (59 kg)
  • Kadettien (alle 17-vuotiaiden) MM-pronssia 2011 (52 kg)
  • Nuorten (alle 23-vuotiaiden) Euroopan-mestaruus 2015 (60 kg) ja 2017 (63 kg)
  • Juniorien (alle 20-vuotiaiden) Euroopan-mestaruus 2011 (51 kg), 2012 (55 kg), 2013 (59 kg) ja 2014 (59 kg)
  • Kadettien EM-kilpailut: hopeaa 2011 (52 kg) ja pronssia 2009 (46 kg)
  • Kadettien Pohjoismaiden-mestaruus 2010 (49 kg)

Aikuisten SM-mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kultaa 2011 (55 kg)[57], 2012 (55 kg)[57], 2013 (63 kg),[58] 2015 (63 kg)[58] ja 2016 (63 kg)[58]
  • hopeaa 2009 (48 kg)[57] ja 2010 (48 kg)[57]

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kesälajien urheilija-apurahat myönnetty Yle Urheilu. 16.1.2012. Arkistoitu 9.8.2014. Viitattu 3.8.2015.
  2. ↑ Kössö, Tuulia: Petra Olli – tyttö joka tähtää aina kultaan Yle Urheilu. 19.12.2015. Arkistoitu 17.5.2016. Viitattu 1.2.2020.
  3. ↑ a b Rautanen, Päivi: Suomen naispainin huiput tulevat Lappajärveltä Yle Urheilu. 5.3.2012. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 1.2.2020.
  4. ↑ Kössö, Tuulia: Huippuvalmentaja Ahto Raska: Petralla neljä vuotta aikaa voittaa olympia- ja MM-kultaa Yle Urheilu. 19.12.2015. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.10.2018.
  5. ↑ Suomen joukkue Yle Urheilu. 12.8.2010. Arkistoitu 23.12.2015. Viitattu 3.8.2015.
  6. ↑ Niemeläinen, Jonne: Petra Olli nousi maailmanlistan ykköspaikalle Yle Urheilu. 7.4.2016. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 1.2.2020.
  7. ↑ Petra Olli voitti Big Brotherin! www.iltalehti.fi. 20.5.2021. Arkistoitu 21.5.2021. Viitattu 21.5.2021.
  8. ↑ Katri Utula: Petra Olli ja Kaisa Mäkäräinen yhteisessä tv-sarjassa – tästä on kyse Ilta-Sanomat. 17.11.2021. Arkistoitu 17.11.2021. Viitattu 17.11.2021.
  9. ↑ Henkilökuva: Petra Maarit Olli (Arkistoitu sivu) Petra Ollin kotisivut. Viitattu 3.8.2015.
  10. ↑ a b c d Olli, Petra (FIN) iat.uni-leipzig.de. International Wrestling Database. Viitattu 15.4.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Youth Olympic Games – Female wrestling Cadets: Olli Petra (FIN) International Wrestling Database. Viitattu 3.8.2015.
  12. ↑ Petra Olli paini nuorten olympiapronssia Yle Urheilu. 16.8.2010. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 3.8.2015.
  13. ↑ Paini: Petra Olli voitti junioreiden EM-kultaa Yle Urheilu. 23.6.2011. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 3.8.2015.
  14. ↑ Hirn, Jouni: Petra Olli vie suomalaista naispainia maailmankartalle Maaseudun Tulevaisuus / Kantri. 29.9.2011. Arkistoitu 7.10.2011. Viitattu 3.8.2015.
  15. ↑ Onko tämä naispainija uusi olympiatoivomme? – katso kuvat MTV Sport. 30.11.2011. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 3.8.2015.
  16. ↑ Naispainin suurlupaus Vuoden nuori urheilija Yle Urheilu. 16.1.2012. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 3.8.2014.
  17. ↑ Vasta 17-vuotiaan suomalaispainijan EM-saldo: kaksi voittoa ja tappio Iltasanomat.fi. 8.3.2012. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 3.8.2014.
  18. ↑ Uusitalo, Timo: Naispainijat jäivät voiton päähän olympiapaikoista Yle Urheilu. 22.4.2012. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 3.8.2015.
  19. ↑ Salo, Martti: Painin olympiapaikat karkasivat suomalaisilta Yle Urheilu. 6.5.2012. Arkistoitu 9.5.2012. Viitattu 3.8.2015.
  20. ↑ Suomeen painin EM-kultaa Sportti.com. 22.6.2012. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 22.6.2012.
  21. ↑ Lund, Sakari: Petra Olli paini junioreiden MM-pronssia Yle Urheilu. 7.9.2012. Arkistoitu 9.9.2012. Viitattu 3.8.2015.
  22. ↑ a b Lappajärven Petra Olli oli viime vuoden paras naispainija Ilkka.fi. 26.1.2013. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.1.2013.
  23. ↑ Lund, Sakari: Petra Olli paini nuorten EM-kultaa Yle Urheilu. 4.7.2013. Arkistoitu 7.7.2013. Viitattu 8.7.2013.
  24. ↑ Petra Olli paini MM-pronssia Yle Urheilu. 15.8.2013. Arkistoitu 17.8.2013. Viitattu 30.8.2013.
  25. ↑ Lehtisaari, Matti: Petra Olli paini EM-pronssille! Yle Urheilu. 1.4.2014. Arkistoitu 3.4.2014. Viitattu 3.8.2015.
  26. ↑ Petra Ollille helposti painin Pohjoismaiden mestaruus Turun Sanomat. 4.5.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 4.5.2014.
  27. ↑ Lehtisaari, Matti: Petra Olli jälleen EM-kultajuhlissa Yle Urheilu. 19.6.2014. Arkistoitu 21.6.2014. Viitattu 3.8.2015.
  28. ↑ Petra Ollille jälleen juniorien MM-pronssia Yle Urheilu. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 7.8.2014.
  29. ↑ Lehtisaari, Matti & Saarinen, Ossi: Olli painii MM-pronssista Yle Urheilu. 10.9.2014. Arkistoitu 11.9.2014. Viitattu 3.8.2015.
  30. ↑ Manner, Petra: Petra Olli taipui MM-pronssiottelussa Yle Urheilu. 10.9.2014. Arkistoitu 11.9.2014. Viitattu 3.8.2015.
  31. ↑ Ollille alle 23-vuotiaiden EM-kultaa! Iltasanomat.fi. 26.3.2015. Arkistoitu 27.3.2015. Viitattu 1.2.2020.
  32. ↑ Viinikka, Pekka & Salmi, Sara: Petra Ollin Euroopan kisat ovat ohi Yle Urheilu. 12.6.2015. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 3.8.2015.
  33. ↑ Suomen naispainin kovin saavutus: Petra Olli MM-hopealle Las Vegasissa Iltalehti.fi. 11.9.2015. Arkistoitu 11.9.2015. Viitattu 11.9.2015.
  34. ↑ Lehtisaari, Matti: Petra Olli paini EM-kultaa! Yle Urheilu. 9.3.2016. Arkistoitu 6.5.2016. Viitattu 9.3.2016.
  35. ↑ Petra Olli nousi maailmanlistan ykköseksi Iltalehti.fi. 7.4.2016. Arkistoitu 9.4.2016. Viitattu 7.4.2016. fi-FI
  36. ↑ Parviainen, Vesa: Karut kuvat kertovat - Petra Ollin taistelu päättyi kyyneliin Iltalehti.fi. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 17.8.2016.
  37. ↑ Petra Olli otteli 23-vuotiaiden EM-kultaa Keskisuomalainen. 31.3.2017. Arkistoitu 31.3.2017. Viitattu 31.3.2017.
  38. ↑ Saarinen, Ossi: Petra Ollille karmea pettymys – polvivamma pakottaa sivuun EM-kisoista Yle Urheilu. 26.4.2017. Arkistoitu 26.4.2017. Viitattu 1.2.2020.
  39. ↑ Saarinen, Joska: Petra Ollille jälleen raju pettymys – MM-kisat jäävät väliin: "Päätä kiristää aika paljon" Yle Urheilu. 24.7.2017. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 1.2.2020.
  40. ↑ Kallasvuo, Minna: Nuorten MM-painit alkavat tänään, Petra Olli palaa kisamolskille Ilkka.fi. 21.11.2017. Arkistoitu 21.11.2017. Viitattu 1.2.2020.
  41. ↑ Sihvonen, Lauri: Petra Ollille selätystappio keräilyerissä Yle Urheilu. 23.11.2017. Arkistoitu 23.11.2017. Viitattu 1.2.2020.
  42. ↑ Lehtisaari, Matti: Petra Olli nousi maailman ranking-ykköseksi Yle Urheilu. 9.3.2018. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 1.2.2020.
  43. ↑ Salomaa, Tomi: Petra Olli vitsaili EM-kulta kaulassaan: ”Pitäisi päästä täältä peräkyliltä Pohjanmaalle” Iltalehti.fi. 4.5.2018. Arkistoitu 5.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  44. ↑ Suopuro, Micke: Uskomatonta draamaa – Petra Olli paini upeasti MM-kultaa! Yle Urheilu. 24.10.2018. Arkistoitu 24.10.2018. Viitattu 24.10.2018.
  45. ↑ Visuri, Roope: Petra Ollille historiallista kunniaa ja upea rahapalkinto – valittiin maailman parhaaksi naispainijaksi Yle Urheilu. 31.12.2018. Arkistoitu 31.8.2018. Viitattu 31.12.2018.
  46. ↑ Hirvonen, Hinni: Petra Olli iloitsi EM-pronssimitalin tuoneesta suorituksestaan Yle Urheilu. 12.4.2019. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.
  47. ↑ Karjalainen, Anssi: Petra Ollille paha takaisku – jää pois MM-kisoista Iltalehti.fi. 5.9.2019. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 30.10.2019.
  48. ↑ STT: Petra Olli jäi EM-paineissa ilman voittoa ja mitalia – suomalaispainija taipui pronssiottelussa Venäjän Kuznetsovalle savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Arkistoitu 15.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  49. ↑ Naispainijoille esitettiin tiukka kysymys – Petra Ollin nopea heitto sai nauramaan: ”Saa vastata” www.iltalehti.fi. Arkistoitu 24.8.2021. Viitattu 24.8.2021.
  50. ↑ Petra Olli paljasti salaisuutensa – opiskeli uuden ammatin www.iltalehti.fi. Arkistoitu 16.12.2021. Viitattu 16.12.2021.
  51. ↑ Petra Olli Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  52. ↑ Rinne, Jorma: Vääntämisestä tuli Petra Ollille elämäntapa Vantaan Sanomat. 7.3.2014. Viitattu 3.8.2014.
  53. ↑ Hirn, Jouni: Painija Petra Ollin isä sparrasi harjoitusvastustajana: "Oli siinä vanha mies kovilla" Maaseudun Tulevaisuus. 24.7.2016. Arkistoitu 24.7.2016.
  54. ↑ Suopuro, Micke: Petra Ollin lähimmäiset jännittivät loppuottelua paikan päällä – äiti yritti karata käytävän puolelle: "Joku tuuppasi takaisin" Yle Urheilu. 25-.10.2018. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 30.10.2018.
  55. ↑ Olli, Tomi: Petra Olli: "Silmissä täytyy palaa" Iltalehti.fi. 1.4.2014. Arkistoitu 3.4.2014. Viitattu 3.8.2015.
  56. ↑ Ensimmäinen yhteiskuva! Petra Olli säteilee rakastuneena uuden virolaisen miesystävänsä kainalossa Iltalehti.fi. 6.12.2018. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 8.12.2018.
  57. ↑ a b c d SM-naiset 2008–2012 Suomen Painiliitto. Arkistoitu 1.2.2020. Viitattu 1.2.2020.
  58. ↑ a b c SM-naiset 2013–2017 Suomen Painiliitto. Arkistoitu 1.2.2020. Viitattu 1.2.2020.
  59. ↑ Vuoden Nuori Urheilija -valinnat vuodesta 2004 lähtien Urheilutoimittajain Liitto. Arkistoitu 23.3.2016. Viitattu 20.4.2016.
  60. ↑ Rami ja Petra vuoden 2014 parhaat Suomen Painiliitto. Viitattu 30.1.2016.
  61. ↑ Petra Ollille vuoden maineteko Pohjalainen.fi. 30.1.2016. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 23.4.2016.
  62. ↑ Oivio, Janne: Petra Olli ei saanut murjotulla naamallaan sulhasta, vaan historiallisen tittelin – ”Tälli tuli, tälli meni” IS.fi. 10.2.2016. Arkistoitu 1.2.2020. Viitattu 1.2.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petra_Olli&oldid=22082307”