Peter Lennon

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Peter Lennon (28. helmikuuta 193018. maaliskuuta 2011) oli irlantilainen toimittaja ja dokumentaristi. Hän kuoli syöpään 18. maaliskuuta 2011 81-vuotiaana. Hän oli naimisissa suomalaisen Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajan Eeva Lennonin kanssa.[1] [2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku Pariisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter syntyi perheeseen, joka toimi viinikauppiaina. Peterin isä toimi freelancerkauppiaana, mutta Peterin äiti piti perheen pystyssä.[2] Peterin ollessa n. 25 vuotias hän matkusti Pariisiin kielitaidottomana ja rahattomana. Hän oli saanut vain epämääräisiä lupauksia juttujen julkaisemisesta irlantilaisilta lehdiltä. Peterin kirjoitukset Algerian sodan vaikutuksista Ranskaan kiinnittivät brittiläisen Guardianin huomion. Ajanhengen hahmottamisessa ja havainnoimisessa Peteriä auttoi mm. ranskalainen elokuvaohjaaja Jean Renoir, joka sanoi Peterille heidän ensitapaamisessaan: "Olemme verhojen ympäröimiä. Tämä ei koske vain taidetta. Koulutuksemmekin opettaa meidät näkemään elämää tavalla, joka ei vastaa totuutta. Verhoja on kaikkialla. Taiteilijan tehtävä on vetää nämä verhot alas." Renoirin sanat muokkasivat omalta osaltaan Lennonin vallankäytön tarkkailua. Lennonin ystäväpiiriin kuului Renoirin lisäksi mm. irlantilainen näytelmäkirjailija Samuel Beckett.[3]

Dokumentti Rocky Road to Dublin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennonin oleskelu Pariisissa auttoi häntä näkemään Irlannin tapahtumat uudessa perspektiivissä. Hän palasi Dubliniin raportoimaan kaupungin kirjafestivaalista. Viettäessään aikaa Irlannissa Lennon kirjoitti artikkelisarjan kotimaansa tapahtumista, jossa hän kritisoi sortavaa ilmapiiriä, sensuuria ja papiston tiukkaa otetta. Nämä kokemukset saivat Lennonin tekemään dokumenttielokuvan Rocky Road to Dublin. Rahoituksen hän sai ystävältään Pariisista, ja elokuvaa tuli tekemään ranskalaisen uuden alloon ohjaajien kanssa työskennellyt Raoul Coutard. Kriittisesti Irlantia käsittelevä filmi ei saanut julkaisua Irlannissa vuonna 1967, mutta esitettiin vuonna 1968 Cannesin elokuvajuhlilla.[4]

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennonin ura jatkui 1970-luvulla Lontoossa Sunday Timesissa (josta lähti, kun Rupert Murdoch oli tulossa omistajaksi[5]) ja The Listenerissä ennen paluuta Guardianiin vuonna 1989.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tapani Lausti - Ulkomaankirjeenvaihtajana 60-luvun Pariisissa Viitattu 21.3.2011
  2. a b Guardian.co.uk - Peter Lennon obituary Viitattu 21.3.2011
  3. Tapani Lausti - Ulkomaankirjeenvaihtajana 60-luvun Pariisissa Viitattu 21.3.2011
  4. Guardian.co.uk - Peter Lennon obituary Viitattu 21.3.2011
  5. Guardian.co.uk - Peter Lennon obituary Viitattu 21.3.2011
  6. Open Democracy - Rocky Road to Dublin Viitattu 21.3.2011


Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter Lennon, Foreign Correspondent: Paris in the Sixties. Picador 1994.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]