Petar Živković

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petar Živković

Petar Živković (1. tammikuuta 1879 (J: 20. joulukuuta 1878) Negotin, Serbia3. maaliskuuta 1947 Pariisi, Ranska)[1] oli serbiupseeri, joka toimi Jugoslavian pääministerinä vuosina 1929–1932. Hän tuli valtaan kuningas Aleksanteri I:n suorittaman vallankaappauksen jälkeen ja hallitsi diktatorisesti.

Živković oli yksi nuorista upseereista, jotka osallistuivat vuonna 1903 Serbian kuningas Aleksanteri I:n syrjäyttämiseen ja surmaamiseen, minkä seurauksena Obrenovićin suku syöstiin vallasta ja tilalle nousivat Karađorđevićit. Myöhemmin Živković kuului ”Valkoisena kätenä” (bela ruka) tunnettuun upseeriryhmään, jotka vastustivat kiihkokansallismielistä Musta käsi -salaseuraa. Vuonna 1921 Jugoslavian kuningas Aleksanteri nimitti hänet kuninkaallisen palatsin kaartin komentajaksi. Vuonna 1929 kuningas teki hänestä pääministerinsä. Antikommunismin nimissä Živković lakkautti puolueita, hajotti paikallisia valtuustoja ja vainosi hallituksen vastustajia. Vaalijärjestelmä uudistettiin tavalla, joka johti yksipuoluejärjestelmän syntyyn: vuodesta 1931 alkaen vaaleihin sai asettaa vain hallituksen hyväksymiä ehdokkaita. Živković jätti vapaaehtoisesti pääministerin tehtävät vuonna 1932. Hän ei kuitenkaan jättänyt politiikkaa, vaan osallistui Jugoslavian kansallispuolueen perustamiseen ja toimi vuodesta 1936 sen puheenjohtajana. Hän pakeni maasta Saksan vallattua Jugoslavian vuonna 1941 ja kuului vuodesta 1943 Jugoslavian pakolaishallitukseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Petar Živković (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]