Korjausrakentaminen
Korjausrakentaminen eli saneeraus tarkoittaa olemassa olevan rakennuksen tai muun rakennelman laajaa yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista tai muuttamista. Rakennuksen tai muun rakennelman kestoiän aikana näin laajoja toimia tehdään vain muutaman kerran. Korjausrakentamiseen liittyy usein rakenteiden ja laitteiden kunnossapitoa, jota tehdään myös kiinteistön ja rakenteiden hoitoon liittyvänä työnä.[1]
Korjausrakentamisen toiminnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sen mukaan onko korjausrakentamisen tavoitteena muuttaa, kasvattaa vai säilyttää rakennusta tai rakennelmaa, toiminnot voidaan jakaa seuraavasti:
- peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa rakennelma korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena.
- perusparannus pyrkii ylittämään rakennelman aiemman laatutason ja tekemään toiminnallisuuden entistä paremmaksi
- uudistaminen modernisoi esimerkiksi tilajakoa, rakennusosia tai laitteistoja,
- lisärakentaminen laajentaa pinta-alaa rakennuksen tai rakennelman sisä- tai ulkopuolelle tehtävin uusin rakentein,
- konservointi pyrkii säilyttämään olemassa olevaa rakennustekniikkaa,
- entisöiminen eli restaurointi pyrkii palauttamaan entisiä arvoja tai rakennustapoja eli säilyttämään tai palauttamaan esimerkiksi rakennuksen arkkitehtuuria, ja
- rekonstruointi on uuden kopion rakentamista hävinneestä rakennelmasta säilyneiden jäänteiden tai asiakirjojen perusteella.
Korjausrakentamisen sääntely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korjausrakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakennusmääräyksiä soveltuvin osin. Vanhan rakennuksen korjaamisen yhteydessä ei ole kuitenkaan pakko noudattaa uusimpia rakennusmääräyksiä, vaan siinä voidaan myös soveltaa niitä määräyksiä, jotka olivat voimassa kun rakennus tehtiin[2]. Valmistumisajan rakennusmääräysten noudattaminen on usein rakennusteknisesti turvallisempi ratkaisu, koska eri aikakausien rakennustekniset ratkaisut poikkeavat usein huomattavasti toisistaan.
Saneerauksen vaiheet ja prosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen saneerausprosessi voidaan yleensä jakaa useisiin vaiheisiin saneerauksen laajuudesta riippuen.[3] Vaiheet ovat seuraavat.[4][5]
- Hankkeen käynnistäminen — hankkeen aloitus, joka sisältää rakennus- ja suunnitteluryhmien palkkaamisen, työn laajuuden määrittelyn, budjetin laatimisen sekä tilaajan ja rakentajatiimin tiedottamisen tarpeista, odotuksista ja toiveista.[6][7]
- Olemassa olevien olosuhteiden analyysi — tähän kuuluu saneerattavan rakenteen mittaus, piirustus ja analyysi sekä mahdollisten vakavien ongelmien tunnistaminen, jotka voivat vaikuttaa työn suorittamiseen.
- Suunnittelu — suunnittelutyön aloittaminen konseptuaalisten ideoiden testaamisella, useiden iterointien kehittämisellä, asiakkaan kanssa viestimisellä ja asiakkaalta saadun palautteen hyödyntämisellä suunnittelun muokkaamiseen.
- Suunnittelun viimeistely — suunnittelutöiden saattaminen päätökseen tarkistamalla projektin vastaavuus tilaajan toiveisiin, soveltuvuus olemassa oleviin olosuhteisiin ja laatimalla yksityiskohtaisempi suunnitelma (mukaan lukien eritelmät ja tekniset laskelmat). Tämä voi myös sisältää rakennus- tai purkutyön aloittamisen suunnittelun viimeistelyn aikana.
- Rakentaminen ja purku — fyysisten töiden aloitus, joka sisältää tarvittavien purkutöiden suorittamisen, rakenteiden korjauksen, uusien suunniteltujen olosuhteiden luomisen, pintamateriaalien asentamisen sekä mahdollisten työn aikana ilmenemien ongelmien tai tuntemattomien olosuhteiden ratkaisemisen.
- Hankkeen päättäminen — hankkeen loppuun saattaminen, joka sisältää luovutuksen tilaajalle, puutteiden listan laatimisen, tilaajan suorittaman kohteen vastaanoton sekä työn laajuuden ja hankkeen odotusten täyttymisen tarkastamisen.
Räätälöity asunnon saneeraus antaa mahdollisuuden hallita hanketta alusta loppuun. Se ei ole pelkkä pintaremontti; kyse on LVI-, sähkö- ja lämmöneristysjärjestelmien tuomisesta nykyaikaisten turvallisuus- ja tehokkuusstandardien mukaisiksi.[8]
Saneerausprojektit vaativat paitsi joustavuutta myös usean osapuolen hyväksymää suunnitelmaa.[9] Suunnitteluprosessi sisältää projektin rahoittajien ja suunnittelijan antaman palautteen. Osa suunnittelua on myös tiedon kerääminen hankkeen loppuun saattamista varten, minkä jälkeen projektisuunnitelma tarkistetaan ja sovitaan ennen saneerauksen jatkamista.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kiinteistösanasto. Tekniikan sanastokeskus TSK 4. Helsinki 1984 ISBN 951-95566-4-8
- Korjaushankkeen kustannukset. RIL 197-1993. ISBN 951-758-297-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Korjausrakentaminen – Kaikki mitä sinun tulee tietää www.admicom.com. 8.7.2025. Viitattu 28.10.2025.
- ↑ Maire Heikkinen: Suojeltuun rakennukseen soveltuvat materiaalit ja sisäilman laatu. http://www.talotori.net/heikkinen.php
- ↑ Building Reconstruction statybakitaip.lt. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ Understanding the Phases of Construction Projects www.keeleyconstruction.com. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ Planning a renovation project in 6 steps www.planiconseil.com. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ Project Initiation in Construction: Phase Goals, Documents, and Tools www.mastt.com. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ What is project initiation? Definition, key components and examples plane.so. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ Condo Renovation Contractor reztorit.com. Viitattu 25.2.2026.
- ↑ Renovation Project - an overview www.sciencedirect.com. Viitattu 25.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korjaustieto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- SFS:n (Arkistoitu – Internet Archive) seminaari Uusia korjausrakentamisen standardeja
- Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki Ympäristöministeriö