Tämä on lupaava artikkeli.

Pertti Alasuutari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pertti Alasuutari
Syntynyt 18. tammikuuta 1956 (ikä 61)
Rovaniemen maalaiskunta
Asuinpaikka Lempäälä
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Tutkimusala sosiologia, kulttuurintutkimus
Instituutti Tampereen yliopisto

Pertti Juhani Alasuutari[1] (s. 18. tammikuuta 1956 Rovaniemen maalaiskunta)[2] on suomalainen sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Hän oli akatemiaprofessori vuosina 2009–2013.

Koulutukseltaan Alasuutari on yhteiskuntatieteiden tohtori. Alasuutari on sosiologian ja kulttuurintutkimuksen keskeisiä hahmoja Suomessa ja myös kansainvälisesti tunnettu tutkija.[3]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasuutari valmistui ylioppilaaksi Rovaniemen lyseosta vuonna 1975, minkä jälkeen hän aloitti opinnot Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Hän keskeytti opinnot keväällä 1977 ja suoritti kesällä tiedotusopin perusopinnot Lapin kesäyliopistossa ja meni armeijaan, missä toimi kirjurina.[2]

Syksyllä 1978 Alasuutari aloitti sosiologian opinnot Tampereen yliopistossa. Ensimmäisen vuoden hän keskittyi kuitenkin tiedotusoppiin, sillä hän tavoitteli toimittajan uraa.[2] Vuonna 1983 Alasuutari valmistui maisteriksi ja Westermarck-seura myönsi gradupalkinnon hänen etnografiselle tutkielmalleen Miehisen vapauden valtakunta, joka käsitteli alkoholikulttuuria miesporukassa.[2] Vuonna 1986 Alasuutari valmistui lisensiaatiksi ja väitteli vuonna 1990 tohtoriksi aiheenaan alkoholikulttuuri.[4] Hän sai väitöskirjastaan Tampereen yliopiston vuosipalkinnon.[5] Vuosina 1986–1987 Alasuutari opiskeli Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan maisteriksi Alasuutari työskenteli vuosina 1983–1984 tutkijana Alkoholitutkimussäätiössä, minkä jälkeen hän toimi Tampereen yliopiston sosiologian laitoksella assistenttina (1985–1989) ja yliassistenttina (1989–1994). Hän oli määräaikainen professori vuosina 1995–1997.[5] Alasuutari on ollut vuodesta 1997 Tampereen yliopiston sosiologian professori. Vuosina 2009–2013 hän toimi Suomen Akatemian akatemiaprofessorina.[4] Alasuutari on nimitetty akatemiaprofessoriksi jälleen vuoden 2016 alusta.[6]

Alasuutari on toiminut dosenttina ja luennoitsijana yliopistoissa eri puolilla maata. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa akateemisissa johto- ja hallintotehtävissä, esimerkiksi Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen (nykyinen Yhteiskuntatutkimuksen instituutti) johtajana (2002–2006), yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa toimineen englanninkielisiä tutkintoja toteuttaneen International School of Social Sciences (ISSS) -yksikön johtajana (2006–2008) ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina (2007–2008).[4]

Tutkimuskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen teema Alasuutarin töissä on nyky-yhteiskunnan kulttuuristen prosessien tutkiminen. Hänen tieteellinen tuotantonsa käsittelee arkielämää, mediatutkimusta, hallinnan ja globalisaation kysymyksiä sekä yhteiskuntatutkimuksen metodologiaa.[3] Alasuutari yhdistää teoksissaan aineistolähtöisen tutkimusotteen ja inhimillistä käyttäytymistä selittävät teoriat.[7]

Alasuutarin kiinnostus sosiaalitutkimuksen metodiikkaa ja erityisesti laadullisia tutkimusmenetelmiä kohtaan näkyy monissa hänen teoksissaan ja artikkeleissaan. Alasuutarin teosta Laadullinen tutkimus pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä niin sanotun lomaketutkimusmetodin syrjäytymisessä.[8] Kirja on myydyimpiä yhteiskuntatieteellisiä oppikirjoja Suomessa.[9] Laadullisessa analyysissään Alasuutari hakee sääntöä, jonka pitää päteä poikkeuksetta kaikkiin havaintoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että yksilöt toimisivat jonkin nimenomaisen säännön mukaan, vaan ihmiset ottavat toiminnassaan huomioon tietyt konstitutiiviset eli merkitystä muodostavat säännöt.[10]

Tutkijanuransa alkuvaiheessa Alasuutarilla oli tutkimuksissaan selvä etnografinen perussävy. Myöhemmin hän on siirtynyt julkista keskustelua hyödyntävään tutkimukseen. Uusimmissa tutkimuksissaan Alasuutari on keskittynyt yhteiskuntaelämän kulttuurisiin ulottuvuuksiin kytkeytyvään vallankäyttöön.[7] Teoksissaan Alasuutari esittää tutkimuksensa usein perinteisestä tutkimusraportin formaatista poiketen paremmin luettavassa muodossa. Hän kuitenkin korostaa, ettei ole kyse tieteellisen tutkimuksen keventämisestä populaarimmaksi, vaan tieteellinen argumentaatio on hyväksyttävä koko teoksen rakenneperiaatteeksi.[11]

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasuutari on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian varsinainen jäsen vuodesta 2004.[1] Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki.[4] Vuonna 2014 Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi.[12]

Alasuutari on toiminut Sosiologia-lehden toimittajana (1985–1995) ja päätoimittajana (1990–1992) sekä osallistunut useiden ulkomaisten sosiologiaa käsittelevien julkaisujen toimituskuntiin. Vuosina 2008–2012 Alasuutari toimi Westermarck-seuran puheenjohtajana.[4]

Vuonna 2008 Alasuutari sai Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnon.[13]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisiä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alasuutari, Pertti: Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. (Social theory and human reality, 2004). Helsinki: Gaudeamus, 2007. ISBN 978-951-662-978-3.
  • Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-175-5.
  • Alasuutari, Pertti: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Hanki ja jää. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-818-4.
  • Alasuutari, Pertti & Ruuska, Petri: Post-patria? Globalisaation kulttuuri Suomessa. Sitra 224. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-051-1.
  • Alasuutari, Pertti & Ruuska, Petri (toim.): Elävänä Euroopassa: Muuttuva suomalainen identiteetti. Sitra 210. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-045-7.
  • Alasuutari, Pertti: Toinen tasavalta: Suomi 1946–1994. Tampere: Vastapaino, 1996. ISBN 951-768-005-8.
  • Alasuutari, Pertti: Radio suomalaisten arkielämässä. Helsinki: Yle, Research & Development, reports 3/1993. ISBN 951-43-0651-1
  • Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos 1999 - 6. painos 2007. Tampere: Vastapaino, 1993. ISBN 951-9066-65-9.
  • Alasuutari, Pertti: Erinomaista, rakas Watson: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja jää, 1989. ISBN 951-8916-08-X.
  • Alasuutari, Pertti: Työmiehen elämäntarina ja alkoholismi. Tutkimus alkoholismin suhteesta emokulttuuriin. Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, tutkimuksia, series A, 9, 1986. ISBN 951-44-1923-5
  • Sulkunen, Pekka, Alasuutari, Pertti, Ritva Nätkin ja Merja Kinnunen: Lähiöravintola. Otava: Keuruu 1985. ISBN 951-1-08337-6
  • Alasuutari, Pertti (toim.): Keskustelua laadullisesta sosiaalitutkimuksesta. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja, series C 28, 1984.
  • Alasuutari, Pertti ja Siltari, Jorma: Työväestö ja televisio. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja, series A 48, 1983. ISBN 951-44-1453-5
  • Alasuutari, Pertti ja Siltari, Jorma: Miehisen vapauden valtakunta. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja, series B 37, 1983. ISBN 951-44-1418-7

Englanninkielisiä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alasuutari, Pertti: Social Theory and Human Reality. London, Sage 2004. ISBN 978-0-7619-5165-0
  • Alasuutari, Pertti (ed.): Rethinking the Media Audience. London: Sage 1999. ISBN 978-0-7619-5071-4
  • Alasuutari, Pertti: An Invitation to Social Research. London: Sage 1998. ISBN 978-0-7619-5736-2
  • Alasuutari, Pertti: Researching Culture: Qualitative Method and Cultural Studies. London: Sage 1995. ISBN 978-0-8039-7831-7
  • Alasuutari, Pertti: Desire and Craving: A Cultural Theory of Alcoholism. New York: State University of New York Press 1992. ISBN 978-0-7914-1097-4
  • Sulkunen, Pekka, Pertti Alasuutari, Ritva Nätkin and Merja Kinnunen: The Urban Pub. Helsinki: Stakes 1997. ISBN 951-33-0339-X

Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alasuutarilta on julkaistu lukuisia artikkeleja kotimaisissa ja ulkomaisissa yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aro, Jari & Heiskala, Risto (toim.): Kulttuuri, tutkimus, metodi. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Verkkojulkaisusarja A1. Tampere: Tampereen yliopisto, 2007. ISBN 978-951-44-6869-8. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Varsinaiset jäsenet 2.9.2014 (päivitetty). Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 30.10.2014.
  2. a b c d Niemelä, Mikko: Tutkijaprofiili: Laadukas sosiologi 21.11.2008. Tampereen yliopisto. Viitattu 14.8.2015.
  3. a b Aro & Heiskala 2007, s. 3
  4. a b c d e Alasuutari, Pertti: Curriculum vitae (pdf) toukokuu 2015 (päivitetty). Tampereen yliopisto. Viitattu 14.8.2015.
  5. a b c Kuka kukin on 2015, s. 40–41. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  6. Akatemiaprofessorit 27.5.2015. Suomen Akatemia. Viitattu 28.5.2015.
  7. a b Pertti Alasuutari, akatemiaprofessori Tampereen yliopisto. Viitattu 14.8.2015.
  8. Toivonen, Timo: Suomalaisen sosiologian metodologiat sotien jälkeen Agricola.utu.fi. 25.4.2005. Viitattu 30.10.2014.
  9. Aro & Heiskala 2007, s. 35
  10. Myllylä, Jari: 2 x laadullisesta tutkimuksesta. Niin & Näin, 1994, nro 1. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  11. Miten tiedettä kirjoitetaan? Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 6, s. 74–77. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  12. Vuoden Professori - professori Pertti Alasuutari 10.1.2014. Professoriliitto. Viitattu 14.8.2015.
  13. Oppikirjailijapalkitut Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 2.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]