Pertti Ylermi Lindgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirsti Wallasvaara ja Pertti Ylermi Lindgren Kreivin kuvauksissa vuonna 1970.

Peter (aiemmin Pertti) Ylermi Lindgren eli ”kreivi” Lindgren (13. huhtikuuta 1936 Turku19. helmikuuta 2015 Tukholma, Ruotsi[1][2]) oli suomalainen julkisuuden henkilö, joka tuli 1960- ja 1970-luvun vaihteessa tunnetuksi lukuisten naissuhteidensa vuoksi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertti Ylermi Lindgren syntyi köyhään turkulaisperheeseen, ja lapsuudesta saakka hänen elämässään tapahtui monia ikäviä asioita, jotka muokkasivat hänen persoonaansa. Kun perheen isä oli kaatunut sodassa, Pertti ja hänen pikkuveljensä Jorma lähetettiin sotalapsina Ruotsiin, jossa Pertti oppi ruotsin kielen ja herraskaiset tavat. Suomeen paluunsa jälkeen Pertti sijoitettiin sosiaaliviranomaisten esityksestä lähellä Pietarsaarta sijainneeseen koulukotiin, jossa hän joutui muita pienikokoisempana poikajoukon ja sadististen opettajien kiusanteon kohteeksi. Ennen pitkää hän karkasi koulukodista ja muutti takaisin Ruotsiin, jossa hän työskenteli eräässä vaatetustehtaassa. Ruotsissa Lindgren myös aloitti seikkailunsa naismaailmassa.[3]

Lindgren julkaisi 1960-luvun lopulla Jallu-lehdessä muistelmansa, joiden mukaan hän oli ollut 76 kertaa kihloissa ja istunut vankilassa niihin liittyneiden rahahuijausten takia yli kolme ja puoli vuotta. Ruotsin Malmössä Lindgren oli esiintynyt kreivi Oxenstiernana ja myös Heidenstamina.[4] Lindgren siirtyi sittemmin rikolliselta uralta iskelmälaulajaksi. Vuosina 1967-1970 hän levytti kaikkiaan 6 kappaletta [5], mm. Toivo Kärjen-Vexi Salmen "Älä muista minua pahalla" ja Toivo Kärjen-Juha Vainion "Täällä hypnotiseerataan" [6] . Hän muutti lopulta kokonaan Ruotsiin.

Lindgren muutti Tukholmaan vuonna 1976 ja asui siellä kuolemaansa saakka. Hän hankki myös perushoitajan koulutuksen ja ehti työskennellä seitsemän vuotta dementiahoitajana, kunnes joutui lopettamaan hoitajan työn saatuaan sydäninfarktin. Lindgren jatkoi kuitenkin laulajanuraansa ja esiintyi myös Suomessa.

Peter von Bagh teki Lindgrenin muistelmien perusteella vuonna 1971 elokuvan Kreivi, jossa Lindgren itse esiintyi pääosassa.[7] Lindgren näytteli myös elokuvassa Kiljusen herrasväen uudet seikkailut (1990), roolinaan Fruktosian kuningas Gregor.[8]

Lindgren käytti nimiä Tage Efraim Melin, Toni Peter William Axel Alexander Oscar Oxenstierna, Benjamino Giovanni Torrini, Gunnar af Heidenstam ja Bernhard af Creutz. Hän vaihtoi virallisesti etunimekseen Peter muutettuaan Ruotsiin vuonna 1976.

Tiettävästi Lindgren oli naimisissa kahdesti, ja hänellä oli kolme lasta. Hän kirjoitti myös muistelmateoksen Kreivi: Tasavallan Casanova (1992).[1]


Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saanhan mennä luotas pois / Älä muista minua pahalla (1967), CBS.
  • Muistakkos Miina / Täällä hypnotiseerataan (1968), CBS – ensimmäinen kappale myös kokoelmassa Naura kanssamme
  • Kaksi kanaa / Tulipunaruusut (1970), Love Records.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avovaimo ja Pyhä Birgitta riittävät entiselle naistennaurattajalle. Turun Sanomat 29.6.2002.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Immonen, Petri: 1960-luvulla kohujulkkikseksi noussut ”Kreivi” Pertti Ylermi Lindgren on kuollut. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 13.4.2015. Viitattu 13.4.2015.
  2. Lindgren, Peter Ylermi Svenska Gravar. Viitattu 8.3.2018.
  3. Forsström, Riikka: Kreivi Lindgren oli oman aikansa rattopoika 10.4.2016. Seura.
  4. Pauliina Leinonen: Pertti tekeytyi arabialaiseksi maustekauppiaaksi ja italialaiseksi arkeologiksi – kepulikalle vei naisten rahat ja sydämen Ilta-Sanomat. 18.4.2022. Viitattu 20.4.2022.
  5. Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901-1982, s. 301. Helsinki: Suomen Äänitearkisto, 1990. ISBN 951-9222-21-9.
  6. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 613. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  7. Kreivi-elokuva. Yleisradio.
  8. Pertti Ylermi Lindgren Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
  9. Suomalaisten äänilevyjen tietokanta 1901–1999.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]